Tag Archives: pohjalaismaakunnat

Tavoitteena vaikuttavuus ELY-keskuksen viestinnän kiehtovassa maailmassa

Posted on by
Vastaus

Jokainen varmasti seuraa omaa työtään tavalla tai toisella ja kehittää sitä yhä paremmaksi. Joidenkin työlle on helppo asettaa mitattavia tavoitteita ja seurata niiden toteutumista. Viestintääkin voidaan tietyin osin mitata ja tavoitteita seurata, mutta työ viestinnän parissa on pitkäjänteistä ja kaikkea ei välttämättä voi mitata mittareilla. Joskus yksittäiset onnistumiset taas ovat erittäin vaikuttavia.

Pyrimme Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viestinnällä vaikuttavuuteen ja pyrimme toimimaan kanavissa, joita eri kohderyhmämme käyttävät. Viestintä on yhä nopeammin muuttuva ala ja kanaviakin on syytä vaihtaa, jos joku niissä ei toimi. Viestintä ja vuorovaikutus liittyvät aina ihmisiin. Mutta toki hyödynnämme jo soveltuvin osin tekoälyä, jota myös tukiälyksi voimme kutsua.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstö työskentelee kolmella vastuualueella (elinkeinot, liikenne ja ympäristö), kolmessa pohjalaismaakunnassa ja kaksikielisesti. Teemme valtion aluehallinnon edustajina merkityksellistä työtä, joka koskettaa jokaisen ihmisen arkielämää. Toiset ovat asiakkaitamme tietämättään, esimerkiksi tienkäyttäjinä tai jokivarsien asukkaina. Toiset taas hakevat meiltä palveluita tai rahoitusta ja ovat siten paremmin tutustuneet palvelukanaviimme. Viestinnän tärkein tehtävä on tukea organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa. Kerromme siksi monipuolisesti ELY-keskuksen tehtävistä ja toiminnasta eri vastuualueilla. Ja yhdessä sidosryhmiemme ja yhteistyötahojemme kanssa pyrimme parantamaan asiakkaidemme palvelua ja asiakaskokemusta.

Kuvituskuva viestinnästä. Kuvassa piirretty puhekuplien sisään esim. tietokoneita, kännyköitä, kirjekuoria jne. Tehty tekoälyllä.

Ulkoisen viestinnän monikanavaisuus

Ulkoisessa viestinnässämme on käytössä useita kanavia. Päivitämme verkkosivuja, lähetämme tiedotteita, julkaisemme asiantuntijablogia, teemme uutiskirjeitä ja julkaisuja ja vaikutamme ja verkostoidumme sosiaalisen median kanavissa. Teemme myös videoita ja esittelemme työtämme monin keinoin.

Tiedotteita Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus lähetti viime vuonna 235 kpl, suurin osa tiedotteista meillä käännetään kahdelle kielelle. Tiedotteet ja median kautta välittyvä tieto on tärkeä osa kansalaisviestintää. Uutiskirjeitä meillä lähtee hieman eri kohderyhmille mm. maaseutuasioista kerrotaan Uutisjyvät-uutiskirjeellä kuukausittain ja hieman harvemmin julkaisemme yrityksille ja yritysten kanssa työskenteleville omaa uutiskirjettä. Viraston yhteinen teemakirje lähti viime vuonna neljästä eri teemasta.

Asiantuntijablogimme on suosittu vuodesta toiseen. Sen voi kuka vaan tilata sähköpostiinsa, kuten myös tiedotteet ja uutiskirjeetkin. Asiantuntijablogiimme kirjoittaa meidän henkilöstömme ja sen avulla pääsee seuraamaan ELY-keskuksen laajaa tehtävien kirjoa, mutta myös tutustumaan monipuoliseen osaajajoukkoomme. Blogissamme vieraili viime vuonna yli 17 200 kävijää ja näyttökertoja teksteillä oli lähes 25 000. Uusi mielenkiintoinen blogipostaus julkaistaan joka tiistai.

Kuvituskuva, jossa on käytössämme olevien some-kanavien tilien nimet ja logot.

Sosiaalinen media totta kai!

Ilman muuta olemme mukana perinteisillä some-kanavilla. Niissä jaamme muuta viestintäsisältöä esimerkiksi tiedotteita ja blogeja. Mutta välillä saamme myös terveisiä maastosta, kun asiantuntijamme lähettävät meille valokuvia ja tekstiä julkaistavaksi työstään esimerkiksi asiakkaiden luota, milloin tiestöltä, joskus luonnosta tai maatilalta. Tällä hetkellä pohjalaismaakunnissa on kevättulvat, niitäkin on voinut seurata some-kanavistamme.

LinkedIn on uusin some-kanavamme ja siinä keskitymme enemmän esimerkiksi rekrytointiviestintään, tapahtumiin ja työnantajamielikuva-asioihin. Se on myös tärkeä kanava, josta monet meidän asiantuntijamme jo löytyvät verkostoitumassa sidosryhmien, kollegoiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Olemme julkaisseet myös Instagramissa tarinat-osiossa otteita työntekijöidemme työpäivistä ja esitelleet heidän uratarinoitaan. Ehkä näette meidät vielä joskus myös TikTokissa. Eri ikäiset kohderyhminä ovat meille tärkeitä esimerkiksi rekrytointimielessä ja työnantajamielikuvan näkökulmasta. Näyttökertoja eri some-kanavissamme oli viime vuonna yli 1,2 miljoonaa kappaletta, somessa julkaistut videot keräsivät  41,5 tuhatta katselukertaa.

Työnantajamielikuvasta muutama sana

Mitä sinä tiedät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta? Oletko sinä huomannut viestintäämme, käyttänyt palveluitamme tai tunnetko kenties jonkun, joka on meillä töissä? Olemme panostaneet työnantajamielikuvatyöhön mm. runsaalla kesäharjoittelutarjonnalla ja kertomalla työstämme esim. rekrytointimessuilla, uutiskirjein ja esittelemällä osaajiamme ja työyhteisöämme somessa. Myös me kilpailemme työmarkkinoilla osaajista ja siksi se on tärkeää, millaisena työpaikkana meidät nähdään. Hyvä työnantajakuva on myös tärkeä pitovoimatekijä meillä jo töissä olevien kannalta. Työnantajamielikuvatyö on meidän kaikkien yhteistä työtä, jota voimme myös viestinnällä tukea. Tälläkin hetkellä meillä on auki useita työpaikkoja ja odotamme innolla jo kesää ja kesäharjoittelijoiden saapumista.

Voit seurata meitä:
Tilaa tiedotteemme (sttinfo.fi)
Tilaa uutiskirjeemme (ely-keskus.fi)
Tilaa blogimme (etalapohjanmaanely.wordpress.com)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen verkkosivut

Tässä linkit some-kanaviimme:
LinkedIn
Instagram
Facebook
X EPELYkeskus
X Tulvatpohjanmaa

Työpaikat ilmoitetaan täällä (valtiolle.fi)

Blogikirjoittajan kuva.

Camilla Juntunen
Johdon tuen ja viestinnän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Miksi maantieverkolla on varareittejä?

Posted on by
Vastaus

Tieliikenteen häiriötilanteet voivat olla joko etukäteen tiedossa olevia (esimerkiksi työmaat) tai äkillisiä, jolloin kyseessä on yleensä onnettomuus. Häiriötilanteita varten ELY-keskuksessa on määritelty pohjalaismaakuntien vilkkaimmille maanteille vaihtoehtoiset käytössä olevat tieyhteydet. Näitä ennalta suunniteltuja vaihtoehtoisia yhteyksiä kutsutaan varareiteiksi. Kun varareitti otetaan käyttöön, sitä kutsutaan kiertotieksi.

Pimeä moottoritie, jonne on tuotu valo-ohjaus, jossa lukee kirjaimin: onnettomuus.
Kuva: Petri Tikkala / Hartikainen Yhtiöt Oy

Varareittien suunnittelu perustuu Väyläviraston ohjeistukseen. Varareitit jaetaan kahteen luokkaan: 1. luokan varareitti soveltuu kaikelle päätien normaalille liikenteelle. Rajoitetulla 2. luokan varareitillä on jokin normaaliliikenteen käyttöä rajoittava ominaisuus. Rajoite johtuu siitä, että varareitin ominaisuudet ovat siinä määrin huonompia kuin pääreitillä, että kaikkea pääreitin liikennettä ei ole turvallista tai edes mahdollista ohjata sellaisenaan varareitille. Monet rajoituksista ovat yksiselitteisiä, tiestötiedoista tutkittavia mitattavia ominaisuuksia (esim. päällysteen leveys tai alikulun korkeusrajoitus), mutta luokituksia on määritelty paljon myös asiantuntijatyönä (esim. tien mäkisyys ja mutkaisuus). Käytännössä rajoitetun varareitin liikennettä ohjataan esimerkiksi siten, että raskaan liikenteen sallitaan menevän vain yhteen suuntaan ja toiseen suuntaan kulkeva raskas liikenne ohjataan eri varareitin kautta.

Onnettomuus, jossa valkoinen auto on tulvivassa vedessä. Etualalla näkyy paloauto ja pelastushenkilöstöä.
Kuva: Petri Tikkala / Hartikainen Yhtiöt Oy

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päivitetty varareittisuunnitelma valmistuu keväällä 2024. Edellinen, tällä hetkellä käytössä oleva, suunnitelma on laadittu vuonna 2018. Väylävirasto on päivittänyt suunnitelmien ohjeistusta tämän jälkeen, vuonna 2020. Päivityksessä on huomioitu toimintaympäristön muutokset, joista varareiteille merkittävin on ajoneuvoyhdistelmien sallittujen mittojen kasvaminen (HCT-yhdistelmät) 25 metristä 34,5 metriin. Tämä on edellyttänyt varareittien liittymien soveltuvuuden uudelleentarkastelua. Uudessa varareittisuunnitelmassa on priorisoitu myös varareittien laatua siten, että suurin osa varareitteinä toimivista sorateistä on jätetty pois. Sorateiden kautta kulkevia rajoitettuja varareittejä on vielä muutamia, jos kiertomatka olisi muuten pitkä ja soratie riittävän hyvälaatuinen.    

Varareitin käyttöönotto

Varareitin käyttöönoton arviointi ja toteutus perustuvat yhteistoimintamalliin, johon kuuluvat pelastuslaitos, poliisi, tieliikennekeskus, tienpidon alueurakoitsija ja liikenteenohjauksesta vastaava taho. Ennakoimattomissa häiriötilanteissa varareitin käyttöönotto arvioidaan aina tilannekohtaisesti. Tarpeeseen vaikuttavat monet tekijät: väylän luokka ja tyyppi, häiriön ajankohta, liikennemäärä ja tärkeimpänä häiriötilanteen arvioitu kesto. Päätös käyttöönotosta tehdään mahdollisimman nopeasti. Tilapäistä varareittiviitoitusta harkitaan, mikäli häiriötilanteen arvioidaan kestävän yli neljä tuntia. Lyhyemmissä häiriöissä sitä ei yleensä kannata toteuttaa, koska viitoitus itsessään vie myös oman aikansa. Kesäolosuhteissa varareitti voidaan aktivoida nopeammin käyttöön kuin talvella, jolloin voi olla tarve varareitin hoitotoimenpiteille ennen käyttöönottoa. Tästä syystä varareitit voidaan ottaa kesällä käyttöön myös kestoltaan lyhyemmissä häiriötilanteissa. Kouluja ja muita liikenneturvallisuuden kannalta erityisiä kohteita varoitetaan varareitin käyttöönotosta.

Moottoritiellä ohjataan liikennettä liikennemerkein ja valoin.
Kuva: Petri Tikkala / Hartikainen Yhtiöt Oy

Miten tiellä liikkujan tulee toimia?

Tien päällä liikkuva saa tiedon käyttöön otetusta varareitistä suoraan ajoneuvon navigaattoriin, jos hän on tilannut RDS-TMC-palvelun. Sama tieto on saatavilla myös älypuhelinten liikennetietosovelluksiin. Nämä sähköiset kanavat parantavat tiedonsaantia häiriötilanteista.

Tienkäyttäjien tulee ymmärtää, että varareittien käyttöönotto tarkoittaa liikenteen häiriötilannetta, jolloin tiealueella työskentelee usein häiriötä hoitavia ihmisiä. Oheisessa uutisessa (www.ilkkapohjalainen.fi) (Ilkka-Pohjalainen 29.11.2023) kerrotaan Kauhajoella syntyneestä vaaratilanteesta, kun onnettomuuspaikan liikenteenohjaaja joutui väistämään tieltä ojan puolelle ensin pakettiautoa ja pian sen jälkeen vielä henkilöautoakin. Tällaiset tilanteet ovat vältettävissä, kunhan tienkäyttäjät kiinnittävät liikenneympäristöön asianmukaista huomiota.

Liikenteenohjausauto risteyksessä.
Kuva: Petri Tikkala / Hartikainen Yhtiöt Oy
Blogikirjoittajan kuva.

Mikko Vallbacka
Liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vedet tummuvat

Posted on by
4

Humusta ja rautaa

Oletko huomannut mökkivesien tai purovesien muuttuneen ruskeammiksi? Suoalueilla on luonnostaankin ruskeita vesiä, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana vesien on havaittu tummuneen entisestään ympäri Suomea. Tummuminen liittyy sekä ilmaston lämpenemiseen että maankäytön muutoksiin. Pintavedet tummuvat, kun veteen päätyy turvetta tai muuta eloperäistä ainetta, joka maatuessaan hajoaa erilaisiksi humusaineiksi.

Humus on siis tummaa, pitkälle hajonnutta hiilipitoista ainetta. Veteen liuennut rauta sitoutuu humusaineisiin ja voimistaa veden ruskeaa väriä. Havupuiden suosiminen metsätaloudessa on lisännyt karikkeen syntyä ja sitä kautta humuksen syntymistä. Pääosa vesien humuksesta on peräisin maa-alueilta.

Soiden ojittaminen on lisännyt eloperäisen aineksen pääsyä vesistöihin. Rankkasateet ja tulvat lisäävät huuhtoutumista ja tulevaisuudessa talvisten vesisateiden lisääntyessä humuskuormituksen odotetaan entisestään kasvavan.

Kuvassa tummaa vettä ojassa.

Oliko ennen paremmin?

Vielä 1980-luvulla teollisuuden rikkipäästöt olivat merkittäviä ja puhuttiin happamista sateista. Rikkiyhdisteet sitoivat humusaineita niin, että humusta saostui vesistöjen sedimentteihin ja vedet saattoivat pysyä kirkkaampina. Kun teollisuuden päästöt ovat vähentyneet, on tummuminen näilläkin alueilla päässyt vauhtiin.

Pohjanmaan rannikkoseudulla yleiset happamat sulfaattimaat vaikuttavat vesiin vastaavalla tavalla kuin teollisuuden päästöt ja hapan kuormitus kirkastaa vesiä. Vaikka rannikon virtavedet ovat happamia, tummumista on havaittu myös meillä varsinkin tulva-aikojen ulkopuolella. On mahdollista, että pienentäessämme hapanta kuormitusta, voimistamme tummumista, mikäli emme saa turvemailta tulevaa humuskuormitusta kuriin.

Happamuus on merkittävä haitta elonkirjolle ja hapanta kuormitusta on syytä ehkäistä kaikin mahdollisin keinoin. Vesiä tulisi hoitaa niin, että kaikki vesistöä kuormittavat aineet saadaan pidätettyä maa-alueella. Kuormituksen ehkäisy sen syntysijoilla on helpompaa kuin jo kuormittuneiden vesien puhdistaminen.

Kuvassa ruskeaa vettä.

Ongelmia moneen suuntaan

Tummuminen ei haittaa vain virkistyskäyttöä, vaan se aiheuttaa kasvavia kuluja esimerkiksi raakaveden puhdistuksessa. Tumma vesi vähentää valon läpäisyä ja nopeuttaa veden lämpenemistä, mikä johtaa pahimmillaan hapen puutteeseen vedessä. Lämpötilan nousu kiihdyttää eloperäisen aineen hajotusta ja sitä kautta tummumista. Tummuminen kaventaa eliöstön elintilaa ja yksipuolistaa lajistoa. Tummuminen siis heikentää vesistöjen tilaa rehevyyden ja happamuuden rinnalla.

Pohjalaismaakuntien alueella on pieniä virtavesiä, joissa humusvaikutukset korostuvat. Näiden vesien väri on varsinkin kuivina aikoina erittäin tummaa, kun syvemmistä turvekerroksista purkautuu humus- ja rautapitoista vettä, eikä pintavaluntaa käytännössä ole. Vielä ei tunneta tarkemmin, miten nämä tummat vedet ovat vaikuttaneet eliöstöön.

Humuksen lisääntymiseen vesistöissä liittyy muitakin ongelmia. Humus kuljettaa mukanaan elohopeaa, jota kertyy vesieliöihin. Lisäksi maa-alueilta peräisin oleva eloperäinen hiili jatkaa hajoamistaan vesistöissä ja osa siitä vapautuu ilmakehään. Tummuminen lisää siis myös kasvihuonekaasupäästöjä.

Humusta on vaikea poistaa vedestä. Humusta esiintyy kiinteässä ja liuenneessa muodossa sekä näiden välimuotona. Veteen liuennut humus ei laskeudu pohjaan. Se saostuu kyllä kemikaalien avulla, tai sitä voi pidättää suodattamalla keinotekoisesti tai johtamalla vesiä maa-alueille tai kosteikoille. Rautapitoisuuksia voidaan vähentää samoilla menetelmillä. Menetelmät ovat hintavia tai vaativat toimiakseen laajoja maa-alueita.

Mitä voi tehdä?

Nykyiset vesiensuojelumenetelmät eivät estä liukoisen hiilen kulkeutumista vedessä. Maankuivatus lisää turpeen hajoamista ja maanmuokkaus lisää riskiä humuksen huuhtoutumiseen vesistöihin. Tarvitaan menetelmiä, joilla turpeen ja muun eloperäisen aineksen maatumista voidaan hillitä ja huuhtoutumista estää.

Kuvassa piirroskuvalla kuvitettu uudistuvan suometsäalueiden menetelmiä.
Kuvassa uudistuvan suometsätalouden menetelmiä.
Lähde: https://www.luke.fi/fi/uutiset/suometsien-vesiensuojelutoimet-usein-tehottomia (luke.fi)

Ratkaisut tummumiseen löytyvät maankäytön toimintatapojen kehittämisestä. Tarvitaan jatkuvaa kasvipeitteisyyttä, sekapuustoa, vesien pidätystä, suojavyöhykkeitä, kosteikoita ja ennallistamista. Kuormituksen pidättämiseen on löydettävä riittävän suuria maa-alueita. Avuksi voi olla valtion tukemat tilusjärjestelyt, joissa voidaan alueiden vaihdolla ja myynnillä hankkia myös vedenpidätystä silmällä pitäen riittävän suuria yhtenäisiä alueita kosteikkojen rakentamiseen tai soiden ennallistamiseen.

Huomiota on kohdistettava erityisesti metsätaloudelle herkkiin vesistöihin. Metsistä tuleva kuormitus heikentää vesien tilaa etenkin turvevaltaisilla latvavesillä ja pienvesillä. Herkät vesistöt on tunnistettava ja näiden vesistöjen valuma-alueille on kohdistettava erityistoimenpiteitä vesiensuojeluun. Näitä voivat olla esimerkiksi tehostettu eroosion torjunta ja vesiensuojelusuunnittelu sekä koulutus. Tärkeintä on huolehtia pelloista ja metsistä niin, että vältetään ojien kaivua ja mitoitetaan vesiensuojelun ratkaisut vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin.

Blogikirjoittajan kuva.

Mari Lappalainen
Ilmastoasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kolmoissiirtymä

Posted on by
Vastaus

Joku saattaa muistaa 1990-luvun alun elokuvaväritrilogian. Kolme elokuvaa (Sininen, Valkoinen ja Punainen), jotka ohjasi Krzysztof Kieślowski. Meillä Suomessa on parhaillaan meneillään vähän toisenlainen trilogia nimeltään kolmoissiirtymä.

Kuvan edustalla näkyy ELY-keskuksen auto ja taustalla näkyy tuulimyllyjä.

Aloitetaan vihreästä siirtymästä

Fossiilisista energialähteistä luopuminen on Suomen kannalta todellinen mahdollisuus. Varsinkin Pohjalaismaakuntien osalta voitaisiin sanoa jopa onnenpotku. Pohjalaismaakunnissa on vireillä ja toteutuksessa kymmeniä tuulivoimahankkeita sekä maalla että merellä. Meillä riittää tuulta sekä harvaanasuttuja alueita. Myöskään puolustusvoimien kielteiset lausunnot eivät meillä juurikaan ole hankkeiden esteenä. Aurinkokennovoimaloitakin on tulossa huomattava määrä. Lisäksi energian siirtoon ja varastointiin on tekeillä monenlaisia tuotteita ja palveluita niin vetytalouteen kuin akkuarvoketjun eri vaiheisiin. Alueemme yritykset tuottavat teknologiaa, jolla vihreää siirtymää toteutetaan. Keliberin kaivos ja rikastamo aloittelevat toimintaansa Kaustisilla ja litiumjalostamo Kokkolassa. Vaasan ja Mustasaaren Laajametsän alueelle on tulossa ainakin akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas. Lisäksi Pohjalaismaakunnissa on vireillä useita vihreän vedyn hankkeita. Puuperäiset polttoaineet ja biokaasu ovat vahvoja uusiutuvan energian lähteitä. Nämä vihreän siirtymä mukanaan tuomat investoinnit kompensoivat moninkertaisesti turpeesta luopumisen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Myös suomalainen elintarvikeketju on ottanut isoja loikkia vihreän siirtymän ja vastuullisuuden tiellä. Jotta asiat eivät kuitenkaan näyttäisi kannaltamme liian hyvältä, on meillä meneillään yhteiskuntamme kannalta haastava harmaa siirtymä.

Kuvassa taustalla näkyy talon katolla aurinkoenergiakennoja ja edustalla seisoo ihminen ELY-keskuksen työtakki päällään.

Mikä ihmeen harmaa siirtymä?

Harmaa siirtymä tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä kasvaa. Suomessa harmaa siirtymä etenee nopeaan tahtiin. Vihreä siirtymä näyttäisi hyödyntävän Pohjalaismaakuntien taloudellista kasvua suhteessa koko maan keskiarvoa enemmän. Harmaa siirtymä taas tuntuu haastavan Pohjalaismaakuntia suhteellisen kovasti, koska ennusteiden mukaan nuorempien ihmisten muuttosuunta on etelän suuriin kaupunkeihin ja työperäinen maahanmuuttokin suuntautuu enemmän etelän suurempiin kaupunkeihin. Mikäli emme pysty vastaamaan harmaan siirtymän vaikutuksiin, uhkaa meiltä mennä käsistä myös vihreän siirtymän tuomat tulovirrat. Vihreä siirtymä tarvitsee tekijänsä. Tarvitsemme Pohjalaismaakuntiin osaavaa työvoimaa. Teollisuusinvestointien tekijöiden on voitava luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavana jatkossakin. Meidän on saatava huomattava määrä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa kompensoimaan väestön vanhenemista ja työvoimapulaa. Lisäksi meidän on varmistettava, että paikallinen nuorempi väki jää kotimaakuntaan eikä ihmisten muutto muualta Suomesta tänne lakeuksille haittaisi meitä ollenkaan.  Tarvitsemme veto-, pito ja lumovoimaa. Tarvitsemme ilmapiirin, johon kaikkien on helppo tulla ja helppo olla. Tarvitsemme rohkeutta uusiutua.

Kuvassa ihmiskäsi ja robottikäsi kättelevät.

Mitä tuo digisiirtymä?

Trilogiastamme on mainitsematta vielä yksi osa: digisiirtymä. Digisiirtymä etenee koko ajan siten, että monet nykyiset ammatit ja työtehtävät poistuvat keinoälyn ja robotisaation hoitaessa hommat. Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät vääjäämättä ihmisen tekemän tuotannollisen työn määrää. Poistuvien työtehtävien tilalle syntyy vastaavasti kokonaan uusia tehtäviä, joita emme vielä kaikilta osin osaa edes kuvitella. Näissä uusissa työtehtävissä korostuvat yhä enemmän uuden ideointi ja luovuus. Tarvitaan psykologista turvallisuutta, että luovuus kukoistaa työyhteisöissä. Digitalisaatio on jo tuonut alueellemme uutta työtä ja uusia investointeja. Esimerkiksi Epec ja Danfoss ovat tahoillaan kehittäneet uusia teknologiaratkaisuja, joissa digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä. Uskonkin, että juuri luovien yritysideoiden kautta voimme kompensoida digitalisaation seurauksena lakkautuneita työtehtäviä ja olla myös digitalisaation voittajia. Pohjalaismaakunnissa on suhteellisen paljon yrittäjiä ja yrittäjyys kiinnostaa pohjalaisia. Tässä meillä on suuri luovuuden lähde käytettävissä. Yrittäjät ovat tulevaisuudessakin tärkeä osa yhteiskuntarakennettamme. Yrittäjätyöpaikkojen on ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän suhteessa enemmän kuin palkkatyön. Tarvitaan kuitenkin lisää yrittäjiä ja yrityksiä, jotka suuntaavat vientiin, koska Suomi elää viennistä.  

Minusta on äärimmäisen motivoivaa työskennellä ELY-keskuksessa, koska voin olla edistämässä vientiä, yrittäjyyttä, maahanmuuttoa, kansainvälisyyttä, vihreää siirtymää, huoltovarmuutta sekä turvallista ja terveellistä elintarvikeketjua. Nytpä taidan kuitenkin sulkea läppärin kannen ja katsoa uusintana tuon Kolme väriä Sinisen. Jännittää oliko se kuitenkaan niin hyvä elokuva, kuin muistelen.

Blogikirjoittajan kuva.

Timo Saari
E-vastuualueen johtaja ja ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Posted on by
Vastaus

Aina tasaisin väliajoin, on aika kokoontua yhdessä pohtimaan joukkoliikenteen tavoitteita tuleville vuosille pohjolaismaakunnissa Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Tätä prosessia kutsutaan palvelutasomäärittelyksi, jota ELY-keskus käy läpi tiiviissä vuorovaikutuksessa alueensa kuntien kanssa.  Uusin palvelutasomäärittely on valmistunut viime vuoden joulukuussa ja on voimassa vuosille 2023–2027. Sen tavoitteena on kuvata, millaista palvelutasoa voidaan tavoitella, ottaen huomioon eri tekijöitä, kuten alueen asukkaiden liikkumistarpeet, käytettävissä oleva rahoitus, valtion ja kuntien tavoitteet sekä markkinaehtoisen liikenteen tarjonta. Tavoitteita on asetettu liikenteelliselle palvelutasolle, laadullisille tekijöille sekä julkisen liikenteen tärkeimmille solmupisteille.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue koostuu keskenään hyvin erilaisista kunnista. Joukkoliikenteen palveluiden tarjonta onkin tärkeä yhteensovittaa vastaamaan todellista matkustajapotentiaalia sekä kuntien tarpeita. Matkustajapotentiaalia on pyritty arvioimaan eri kuntien välillä tarkastelemalla kuntien väestön määrää, opiskelijoiden määrää, pendelöintiä sekä taajama-astetta ja pisteyttämällä kuntia näiden tekijöiden pohjalta. Tämän tavoitteena on ollut saada mahdollisimman tasapuolinen kuva matkustuspotentiaalista eri kunnissa. Kunnat ovat voineet tuoda omia tarpeitaan ja näkökohtiaan esille työn aikana järjestetyissä työpajoissa

Linja-autossa istuu neljä henkilöä, yksi nainen ja kolme miestä.

Liikenteelliset tavoitteet

Palvelutasomäärittelyn yksi keskeisimmistä tuotoksista on palvelutasotavoitekartta. Kartassa yhteysvälejä on määritetty kolmeen eri luokkaan sen mukaan, kuinka paljon liikennettä kyseisille yhteysväleille on tarkoituksenmukaista hankkia ottaen huomioon ELY-keskuksen käytettävissä olevan määrärahan ja yhteysvälien matkustajapotentiaalin.

Karttakuva pohjalaismaakunnista, jossa näkyy eri väreillä ja viivoilla erilaiset reitit, joissa palvelutasotavoitteet on määritelty mm. siten, että kuinka usein liikennöintiä tulee olla.
Kartta liikenteellisistä palvelutasotavoitteista.

Yhteysväleille on asetettu erilaisia tavoitteita. Luokan 1 yhteysvälit muodostavat alueen joukkoliikennekäytävät. Joukkoliikennekäytävien tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä ja palvella monipuolisesti eri matkustustarpeita. Usein näillä yhteysväleillä on kattavat junayhteydet, joita bussit täydentävät. Luokan 2 yhteysvälit muodostavat alueen perusyhteydet. Tavoitteena näillä yhteysväleillä on mahdollistaa yhteydet, jotka palvelevat työssäkäyntiä, opiskelua ja asiointia. Luokan 3 yhteysväleillä tavoitteena on ensisijaisesti palvella koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita. Näiden luokkien lisäksi osasta kaukana pääradasta sijaitseville kunnille on esitetty tavoitteita viikonlopun liityntäyhteyksille juniin. Tarkemmat tiedot ajantasaisista reiteistä ja aikatauluista löydät reittioppaasta: opas.matka.fi (https://opas.matka.fi/).

Laadulliset tavoitteet

Myös joukkoliikenteen palveluille asetettavat laadulliset tavoitteet ovat tärkeitä, sillä nämä lisäävät joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa muihin kulkumuotoihin. Laadullisia tavoitteita on päädytty työn yhteydessä asettamaan mm. aikataulu- ja hintainformaation saatavuudelle, luotettavuudelle, kilpailukykyisille matka-ajoille ja markkinoinnille. Kuntien kanssa käydyissä työpajoissa yksi usein esille nousseista tavoitteista oli yhteen toimiva lippujärjestelmä junalippujen kanssa. Alueella onkin yhteysvälejä, joilla hankimme junaliikennettä täydentävää bussiliikennettä, jossa yhteentoimiva lippujärjestelmä olisi tärkeää. Tässä onkin yksi konkreettinen esimerkki, jota lähteä edistämään.  

Taulukko, jossa on kuvattu laadulliset palvelutasotavoitteet ja niiden kuvaukset. Näitä on myös tekstissä selitetty.
Laadulliset palvelutasotavoitteet ja niiden kuvaukset.

Solmupisteet ja niiden tavoitteet

Edellisvuonna laaditussa valtakunnallisessa palvelutasomäärityksessä esitettiin valtakunnallisesti merkittäviä liikenteen solmupisteitä. Tästä intoutuneina päädyimme myös määrittelemään alueemme maakunnallisesti tai alueellisesti merkittävät solmupisteet. Solmupisteet ovat liikenteellisiä yhtymäkohtia, ja monen joukkoliikennematkan alku- tai päätepiste. Useimmiten solmupisteet ovat keskeisiä rautatieasemia ja linja-autoasemia. Näiden toimivuudella on myös iso rooli joukkoliikenteellä tehtyjen matkaketjujen houkuttelevuudessa. Solmupisteille on asetettu tavoitteita liittyen mm. henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköintiin, reaaliaikaiselle informaatiolle ja odotustilan varustelulle.

Pohjalaismaakuntien karttakuva, jossa näkyvät erilaiset matkustamisen solmukohdat.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja alueellisesti merkittävät solmupisteet.

Mikäli kiinnostuit, niin julkaisu löytyy osoitteesta:

 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-105-8 suomeksi

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-106-5 på svenska

Valtteri Massenko
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus