Tuulos oli aikoinaan pieni kunta, nykyään Hämeenlinnan pitäjä, jolla on edelleen suuri menneisyys. Puhutaan, että viikingit olisivat purjehtineet Pyhäjärvelle saakka lauhojen talvien keskiajalla. Tuuloslaisilla ajokaluilla ajettiin joka puolella Suomea. Tuuloksessa on elänyt ja elää taiteilijoita, joista tunnetuimpia lienevät Munsterhjelmit. Menneisyyttä vaalitaan palavasti Tuulos-seuran ja Hanssin-Jukan perinneyhdistyksen voimin.

Suomalaisen maisemataiteen klassikko Hjalmar Munsterhjelm (1840–1905) opiskeli itsensä Werner Holmbergin yksityisoppilaana ja valmistui ensimmäisenä suomalaisena Düsseldorfin taideakatemiasta. Hänen tuotantonsa arvioidaan käsittävän 1400 maalausta, joiden aiheet ovat pysyneet suomalaisen taideyleisön suosiossa vuosikymmenestä toiseen. Munsterhjelm ihastuttaa erityisesti kuutamo- ja talvimaisemillaan. Osa hämäläismaisemista on maalattu Tuuloksessa, jossa hän oli syntynyt. Synnyinkodissaan Toivoniemen kartanossa hänellä oli tietenkin myös työhuone. Kartano oli Munsterhjelmin omistuksessa vuoteen 1905. Myös hänen veljenpoikansa Ali Munsterhjelmin maalauksissa toistuvat Tuuloksen maisemat. Taiteilijoita oli suvussa muitakin: Hjalmar Munsterhjelmin poika John, kuvanveistäjä, ja Alin veli Ludvig, kirjailija.

Tuuloksen Oksjärvellä viettivät aikoinaan kesiään myös säveltäjä Leevi Madetoja ja runoilija L. Onerva. Runoilija Elisabet Laurila asui Tuuloksessa kuolemaansa saakka.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Hjalmar Munsterhjelm, Kuutamoyö, 1883, öljymaalaus, 139 x 110 cm, Yksityiskokoelma, Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo, Reima Määttänen.

Mutta mikä on tuo pieni mutta vakaa hämäläispitäjä Tuulos? Hämmentävä paikka jo itsenäisenä kuntana ollessaan, sillä Tuuloksen toiminnot olivat pieneksi kunnaksi erityisen hajallaan. Kouluja oli joka kylässä, mikä ei parikymmentä vuotta sitten ollut sinänsä mikään ihme. Mutta vielä nykyäänkin aina kun Tuulokseen lähtee, täytyy edelleen miettiä mihinkäs kylään nyt suunnistetaan. Kirkko, koulu, kirjasto ja kotiseutumuseo ovat kaikki eri kylillä. Sittemmin Pohjoisten risteyksen tuntumaan rakennettu Tuulosen kauppakeskus, joka kunnan toimintojen loputtua Tuuloksessa on nykyään monelle yhtä kuin Tuulos. Somekirjoittelussa etenkin nämä kaksi asiaa menevät helposti sekaisin, Tuulosen kauppakeskus ja Tuuloksen pitäjä. Kotiseutuhenkisiltä somettajilta saa varmasti noottia, jos Tuuloksen sijaan kirjoittaakin Tuulosesta.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Laurinkalliolle johtaa pieneltä parkkialueelta hyvä polku, jota ylläpitää Tuulos-seura. Kuva: Susanna Mattila

Laurinkalliolle haistelemaan keskiaikaisia tunnelmia

Juttilan kylällä on hieno kohde, jossa voi vierailla vähälumisena talvena, vaikka toki maisemat ovat upeimmillaan kesäisin. Laurinkallio on nimensä mukaisesti kallioinen mäki Tuuloksen pohjoisosassa, Pyhäjärven itärannalla. Se kohoaa 40 metriä Pyhäjärven pintaa korkeammalle. Mäen rinteet ovat jyrkät, mutta luoteen puolella on loiva nousu, johon on Tuulos-Seuran toimesta tehty hyvä polku. Tätä reittiä ovat varmasti muinaiset tuuloslaisetkin kulkeneet turvaan linnavuorelle. Matkalla ylös näkee puolustusvarustuksen jäänteet, sammaloituneen kivivallin. Paikoitellen valli on hajonnut, mutta siinä olevaa isompaa aukkoa arvellaan linnoituksen portiksi. Jyrkänteiden ja vallimuodostelan sisään jää 300 kertaa 150 metriä suuri alue, josta on löydetty useita kiviröykkiöitä. Ne ovat voineet olla kiukaiden pohjia.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Sammal peittää vanhoja porttikiviä.
Laurinkalliolle kiivetessä ohitetaan suuria kivirykelmiä, jotka ovat osa ikivanhaa linnoitusta. Kuva: Susanna Mattila

Linnavuoresta lounaaseen noin 300 metrin päässä on mahdollinen rautakautinen kalmisto. Pyhäjärven rantahiekasta on löydetty keihäänkärkiä, miekkoja ja luita, kun vesi on ollut tavanomaista alempana. Aselöytöjen arvellaan olevan jälkiä taisteluista, sillä paikalta ei ole löytynyt kalmistoa. Ajatusta vahvistaa myös se, että esineet ovat löytyneet suhteellisen läheltä maanpintaa.

Museo Eerolasta löytyy ajokaluja ja Hyvän perheenäidin museo

Linnavuoren lisäksi Tuuloksessa on hieno kotiseutumuseo, Museo Eerola. Kotiseutumuseo on perustettu vuonna 1962. Museossa on esillä maankuulua tuuloslaista ajokalustoa, noin 30 rekeä ja kärryä. Tuuloksessa tehtiin merkittävä osa Suomen ajokaluista. Lähes jokaisessa talossa oli ajokaluosaamista tai ajokaluverstas. Museo Eerolan rakennukset on sisustettu teemoittain. Yhteen aittaan on koottu Hyvän perheenäidin museo, joka keskittyy erityisesti naisten käyttämän esineistön esittelyyn. Museo Eerola on Sydänmaan kylässä, noin kilometrin päässä kauppakeskus Tuulosesta.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Hanssin Jukka kuljetti muun muassa marsalkka Mannerheimiä sodan aikana. Kuva: Hanssin Jukan perinneyhdistys

Kauppakeskuksessa Hanssin Jukan hangaari

Eikä tarvitse mennä Sydänmaalle saakka, jotta pääsee tutustumaan museoesineisiin. Kauppakeskus Tuulosen yhteyteen on rakennettu hangaari museolentokone Hanssin-Jukalle. Legendaarinen DC-2 on kuljettanut sodan aikana muun muassa marsalkka Mannerheimiä ja toiminut ilmailu-uransa jälkeen kahvilana Hämeenlinnassa. Nyt tätä ilmailumuseon kokoelmiin kuuluvaa konetta säilytetään asianmukaisesti vitriinissä.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Mig ja Draken jouluaikaisessa juhlavalaistuksessaan. Kuva: Matti Siivonen, pixit.galleria.fi

Hanssin-Jukan hangaarin ovet pyritään pitämään auki kauppakeskuksen tapahtumapäivinä, ja konetta esitellään tilauksesta ryhmille myös muulloin. Muita lentokoneita kauppakeskuksessa ovat Focke-Wulf Stieglitz Tokmannin aulan katossa ja ulkona seisovat Mig-21 ja Draken, jotka Hanssin-Jukan perinneyhdistys pelasti romutukselta.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Hanna-tädin kakkusia Tuulosrievän myymälässä. Kuva: Susanna Mattila

Hämäläistä rievää itsepalvelumyymälästä

Jos vaikka aamupäivän käyttää Laurinkallion tutkimiseen, kannattaa sinne mennessä hakea retkieväät Tuulosrievän myymälästä, joka on aina auki. Kirjaimellisesti, sillä tässä kaupassa on itsepalvelu. Maksuvälineinä käy käteinen raha tai Mobile Pay, ja asiakas itse kirjaa ostoksensa maksuvälineen mukaiseen vihkoseen. Myynnissä on tietenkin Tuulosrievää, ruisleipiä, joskus myös piirakoita ja muita leivonnaisia. Kahdessa kylmäkaapissa on myös joitakin peruselintarvikkeita, joten rievää ei tarvitse mutustella ilman leivänpäällisiä. Herkkumaan tehdas on vain muutaman kilometrin päässä Pannujärvellä, joten tietenkin myös Herkkumaan säilykkeitä ja kastikkeita löytyy tästä pikku putiikista. Ja jos on lettujauhot loppu, niitäkin löytyy tästä putiikista vaikka keskellä yötä.

(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)
tuulosrievää myymälässä
Talvisaikaan kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaisin ja tiistaisin myymälästä voi ostaa samana päivänä leivottuja leipiä. Kuva: Susanna Mattila
Pieni mutta tunnelmallinen Tuulosrievän myymälä on aina auki. Kesäaikaan itsepalvelumyymälän vieressä on myös kahvila. Kuva: Susanna Mattila

Tuulosen kauppakeskuksessa onkin sitten kolme pitseriaa ja Nesteen kahvila- ja ravintolapalvelut sekä Hesburger, joten isomman nälän yllättäessä voi pitää tauon kauppakeskuksen vilinässä. Kauppakeskus on Pohjoisten kylässä, josta seuraavana onkin Sydänmaa. Museo Eerola on avoinna vain sopimuksesta, joten museoisäntä Jaakko Sorsaan täytyy olla yhteydessä, jos haluaa vierailla sisätiloissa.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Marjaisa leivos pikarissa maistui kesälle, jota kukka-asetelman tonttu ilmeisesti ilmestyi hämmästelemään. Teeni nautin pahvimukista, sillä kahvila oli menossa kiinni ja jatkoin matkaa teemuki kädessäni. Kuva: Susanna Mattila

Tuulosen palveluista maininnan ansaistee hämeenlinnalaisen Kokon kondiittorisuvun Cafe Laurell, jonka kahvilasta saa lähes kaikkia samoja herkkuja kuin kaupungin kahvilastakin. Sibeliuksen syntymäpäivänä Sibelius-leivokset olivat tietenkin myyty loppuun, kun hieman ennen sulkemisaikaa päätin nauttia kupillisen teetä ja leivoksen. Hyllystä löytyi kuitenkin Laurellin omaa tuotantoa oleva Marjaherkku. Olen aina ihmetellyt leivoksia, jotka eivät pysy koossa ilman kuppia. Marjaherkku on tällainen, läpinäkyvään pikariin rakennettu eräänlainen pappilan hätävara. Täytekakkupohjaa ja marjaisaa rahkatäytettä koristaa komeasti hyytelöidyt marjat ja hedelmät. Maistui makoisalta, vaikka ei tietenkään kovin jouluisalta. Joululeivonnaisia vitriinistä toki löytyi monenlaisia. Niitä oli käytetty myös runsaasti kahvilan koristelussa, kuten kuva osoittaa.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Joulupiparit Café Laurellin oven yllä. Kuva: Susanna Mattila

Päivä Tuuloksessa vielä pähkinänkuoressa:

  • Laurinkallion linnavuori löytyy osoitteessa Kallioniementie 49, 14870 Tuulos. Tuulos-seuran opasteet ovat Luopioistentien (yhdystie 3222) ja Kettulantien varrella. Pysäköintipaikalle mahtuu pari autoa kerrallaan.
  • Tuulosrievän myymälä on osoitteessa Syrjäntaantie 58, 14820 Tuulos ja se on avoinna 24/7. Valikoima vaihtelee toki vuorokauden ajan mukaan. Talvisaikaan leipää leivotaan muina päivinä, paitsi tiistaisin ja sunnuntaisin, kesällä joka päivä. Myymälästä voi noutaa myös erikseen tilattuja tuotteita. Kesäisin pihapiirissä toimii kahvila, joka on avoinna lähes joka päivä.
  • Museo Eerola on osoitteessa Sydänmaantie 125, 14810 Tuulos. Tuulos-Seuran museoisäntänä toimii Jaakko Sorsa, jonka tavoitat puhelinnumerosta 044 365 9941 tai sähköpostilla: jaska1940 @ gmail.com
  • Kauppakeskus Tuulonen on osoitteessa Tuulosentie 1, 14810 Tuulos. Kauppakeskuksessa on useita ruokaravintoloita: Kotipizza ja Hesburger Nesteen kahvila-ravintolan yhteydessä, Ravintola Onur ja Sirin lounasravintola sekä Café Laurell. Shoppailumahdollisuuksia on lukuisia.
  • Tuulosessa kannattaa tutustua museolentokoneisiin, joita ylläpitää Hanssin Jukan perinneyhdistys. Ryhmälle voi tilata opastuksen puhelinnumerosta 040 83 53 412.