Asuntokaupan vahva veto kahden viime vuoden aikana on lieventänyt asuntoluototukseen erikoistuneen Hypon arvioita eri asuinalueiden riskeistä.
Hypon asuntoluokituksessa 54 aluetta on noussut pykälällä viime vuodesta. 35 alueen luokitus on laskenut. A-luokkaan tai parempaan yltää tänä vuonna 22 kuntaa, kun viime vuonna A:n tavoitti 16 kuntaa.
Luokituksen tarkoitus on tarkastella asuntomarkkinoiden alueellisia riskejä asuntorahoittajien silmin.
Hypo varoittaa kuitenkin, että asuntomarkkinoiden aallonharja uhkaa taittua tulevaisuudessa, kun koronakriisin tuoma poikkeustuki on poissa ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutus on vahvempi.
Korkeimmalla AA-ryhmässä ovat Helsinki ja Tampere. Tampere nousee AA-ryhmään ensimmäistä kertaa.
A+:n saavat Espoo, Lempäälä, Turku, Kempele ja Oulu. Muita A-ryhmäläisiä on yhteensä 15, joiden joukossa on suurista kaupungeista Vantaa ja Kuopio. Loput ovat lähinnä kasvukeskusten kehyskuntia.
Luokitusten laskut kohdistuvat suurimmaksi osaksi matalan luokituksen saaneisiin kuntiin. Eniten putoamisia on B-luokasta CCC-luokitukseen.
Korkeat hinnat eivät välttämättä tarkoita turvallista aluetta rahoittajille
Hypo huomauttaa, etteivät asuinalueen korkeat hinnat tarkoita asuntorahoittajille turvallista aluetta, jos näkymät ovat heikot. Toisaalta matalien hintojen alue voi olla houkutteleva asuntokauppaa rahoittavalle pankille, mikäli kohteet käyvät kaupaksi kriisiaikoinakin.
Asuntomarkkina-alueet eroavat Hypon mukaan merkittävästi myös elinvoimaisen kunnan sisällä. Kasvukeskuksista löytyvät heikommat alueet sijaitsevat tyypillisesti kaupunkien reuna-alueilla huonompien kulkuyhteyksien takana.
Hypo arvioi, että korkeaan luokitukseen yltävän kunnan kaukaisinkin kolkka hyötyy kuitenkin kestävästä kuntataloudesta ja pärjää silti keskimääräistä suomalaista kunta-aluetta paremmin.