Teloituspaikka v. 1918 - Avrättningsplats 1918 Multi-cache
Teloituspaikka v. 1918 - Avrättningsplats 1918
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kokkolan unohtunutta paikallishistoriaa itsenäisyyden ajan aamuhämärästä.
Karlebys bortglömda lokalhistoria från självständighets gryning.
Forgotten local history from the dawn of the Finnish Independency.
Suomen sisällissota ja sen tausta
I maailmansota johti vuonna 1917 Venäjän keisarikunnan sisäiseen hajoamiseen ja eri ryhmittymien väliseen valtataisteluun, kunnes lokakuun vallankumouksessa valtaan nousivat Vladimir Iljitš Leninin johtamat bolševikit.
Tällöin senaatti katsoi ajan olevan kypsä ja Suomi irtaantui Venäjästä julistautumalla itsenäiseksi 6. joulukuuta. Kuitenkin, vallitseva tilanne johti Suomessa hajaannukseen, levottomuuksiin ja kriisiin, jonka seurauksena maahan muodostui kaksi aseistetuilla joukoilla varustautunutta osapuolta. Kriisi huipentui tammikuussa 1918 alkaneeseen Suomen sisällissotaan.
Sota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastustaneen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 16. toukokuuta 1918. Hallituksen joukkoja kutsuttiin valkoisiksi ja kansanvaltuuskunnan joukkoja Suomen punaiseksi kaartiksi eli punaisiksi. Venäjän neuvostotasavalta tuki punaisia lähinnä ase- ja ammustoimituksin sekä Saksan keisarikunta valkoisia järjestämällä heille sotilaskoulutusta. Tämän lisäksi valkoisten rinnalla taisteli 2 pataljoonaa Saksan Itämerendivisioonasta sekä vapaaehtoinen Ruotsalainen prikaati
Taistelu Kokkolasta
Sisällissodan aikaisista tapahtumista Kokkolassa oli merkittävin kaupungissa olleen venäläisen varuskunnan riisuminen aseista. Tammikuun 29. aamupäivällä käytyyn taisteluun osallistui valkoisten joukkoja paitsi Kokkolasta myös Alavetelin, Teerijärven, Vetelin, Halsuan, Himangan, Kälviän, Lestijärven ja Kannuksen suojeluskunnista. Taistelua seuranneiden lyhyiden neuvottelujen jälkeen venäläiset allekirjoittivat seuraavana aamupäivänä, tammikuun 30. antautumissopimuksen, jonka kaupungin pormestari vahvisti sinetillään.
Saman päivän iltapäivällä marssivat valkoiset kaupunkiin kohtaamatta vastarintaa. Punakaartiin liittyneet kokkolalaiset vangittiin ja kerättiin ruotsinkieliselle lukiolle perustettuun vankileiriin. Vangitsemiset tapahtuivat heti kaupungin miehittämisen jälkeen ilman, että varsinaisia taisteluja punaisten ja valkoisten välillä olisi ehditty käydä. Näin Kokkola säästyi siltä hävitykseltä, joka kohtasi muita, taisteluiden alle jääneitä paikkakuntia.
Valkoisten voittoon päättynyt sisällissota on yhä edelleen Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset.
Kansalaissodan julmuus
Sodan molemmat osapuolet syyllistyivät terroritekoihin ja raakuuksiin. Sodan aikana ja sen jälkeen punaisia tai sellaisiksi epäiltyjä vangittiin laajamittaisesti niin, että sodan jälkeen vankileireillä oli enimmillään lähes 76 000 vankia, joukossa naisia ja lapsiakin. Sisällissota vaati yhteensä noin 37 000 uhria, joista 75 prosenttia oli suomalaisia punaisia. Punaisia menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana. Terrorissa surmattiin myös suomalaisia valkoisia ja Venäjän kansalaisia. Muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita punaisia ja valkoisia, sekä saksalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä sotilaita.
Sisällisodan julmuus kosketti myös Kokkolaa, josta verisenä todisteena on 47 vangitun punaisen joukkoteloitus. Tosin epävirallisten tietojen mukaan teloitettuja olisi ollut jopa 90, joista nuorin vain 17 vuotias. Kokkolan Suojeluskunnan piiripäällikön johtamat valkoiset ampuivat punavangit kaupungin eteläpuolella, Norrmossenin alueella, noin sadan metrin päässä rautatien kilometripylväästä 545. Uhrit peitettiin 10 metriä pitkään joukkohautaan.
Katkeran sisällissodan haavat olivat syvät ja paranivat hitaasti. Vasta 1960-luvulla kirkkoherra Johannes Sillanpään aloitteesta teloitetut punaiset siirrettiin, uudelleenhaudattiin ja siunattiin Marian hautausmaalle, jonne lisäksi pystytettiin vakaumuksensa puolesta kaatuneitten muistomerkki. Norrmossenin metsässä olevalle teloituspaikalle on myöhemmin pystytetty kansalaissodan muistokivi.
Kuvauksen koordinaatit johtavat muistokiven eteen. Kätkö on noin 48 askeleen päässä muistokivestä pohjoisluoteeseen (337,5°). Jos sinulla ei ole tavallista kompassia, eikä kepsissäsi ole kompassitoimintoa, niin saat kätkölle tarkat koordinaatit seuraavalla tavalla:
Leveys φ: Laske kuinka monta kirjainta kaikkiaan on muistokiveen kiinnitetyssä pronssilaatassa ja vähennä summasta 42. Lisää kuvauksen leysasteen minuutteihin yksi kaariminuutti (1'), sekä sen desimaaliosaan äsken laskemasi eroitus.
Pituus λ: Laske kuinka monta konsonanttia laatassa on yhteensä ja vähennä summasta 20. Vähennä saamasi erotus kuvauksen pituusasteen minuuttien desimaaliosasta.
Vähän lisäohjeita
Kokkolan suunnasta katsoen, heti JA-KO Betoni Oy:n tehtaan jälkeen erkanee Vaasantieltä vasemmalle huomaamaton hiekkatie.
Lumikelillä ja tienpohjan ollessa pehmeä (kevät/syksy) auto kannattaa jättää ampumaradalle vievän tienhaaran viereen, merkitylle parkkipaikalle. Talviparkista on muistokivelle matkaa 1,3 km.
Tien ollessa lumeton ja kuiva autolla pääsee reilusti lähemmäksi. Kesäparkista lähtee merkitty polku muistokivelle, jonne on tieltä 400 m. Tiessä on kesäparkin kohdalla levennys, jossa auton saa käännettyä.
HUOM !
Älä käytä Vaasantien Isokylän levähdysalueen pohjoispuolella olevaa hiekkatietä koska se kulkee yksityisalueen läpi. Lisäksi muistokivelle ja kätkölle pääseminen tästä suunnasta edellyttäisi vilkkaan junaradan ylittämistä metsässä, paikassa jossa ei ole tasoristeystä.
Finska inbördeskriget
Första världskriget 1917 ledde till Ryska kejsardömets interna splittring och olika grupperingars maktkamp, till det att Vladimir Iljitš Lenins bolsjeviker genom Oktoberrevolution tog makten. Efter det här deklarerade Finland sin självständighet den 6:e december, men pga oroligheter och kris skedde en splittring som delade upp befolkningen i två olika mot varandra beväpnade läger. I januari 1918 kulminerade krisen i inbördeskrig.
Kriget begicks 27:e januari – 16:e maj 1918 mellan Finlands senat, alltså regeringen, och dess motståndare Finlands Folkkommissariat. Regeringens trupper kallades vita, och folkkommissariatens för Röda Gardet, alltså de röda. Ryska sovjetrepubliken stödde de röda, och Tyska kejsardömet stödde de vita. Vid de vitas sida stred den Svenska brigaden tillsammans med två bataljoner från den Tyska Östersjödivisionen.
Striden om Gamlakarleby
Den mest anmärkningsvärda händelsen i Gamlakarleby under inbördesgrig var avväpning den Ryska garnisonen. I striden på förmiddagen den 29 januari deltog de vitas trupper förutom från Gamlakarleby också trupper från Nedervetils, Terjärvs, Vetils, Halsos, Himangos, Kelviås, Lestijärvis och Kannus´ skyddskårar. Striden åtföljdes av korta förhandlingar som resulterade i att ryssarna påföljande förmiddag, 30 januari, signerade ett kapitulationsavtal som stadens borgmästare bekräftade med sitt sigill.
På eftermiddagen, samma dag, marscherade de vita in i staden utan att möta motstånd. De gamlakarlebybor som för sällat sig till rödgardisterna tillfångatogs och sattes i förvar i det fångläger som installerats i det Svenska Lycéet, innan det hann uppstå egentliga strider mellan de vita och de röda. På detta sätt undgick Gamlakarleby stad den förödelse som drabbat andra orter under strider.
Finska inbördeskriget, som slutade i de vitas seger, är den mest omstridda händelsen i den finska historien, och har påverkat den finska befolkningen och samhället exceptionellt länge.
Inbördeskrigets grymhet
Båda parterna gjorde sej skyldiga till terrordåd och råheter. Under krigets gång, och efter det, tillfångatogs röda och sådana som misstänktes höra till dem i så stor skala att det som mest fanns 76 000 fångar i fånglägren, bland dem kvinnor och barn. Inbördeskriget förorsakade sammanlagt ca. 37 000 offer, vilka av 75 % var Röda. De flesta av dem dog i lägren efter krigets slut, eller blev arkebuserades under dess gång. I terrorns tecken dödades också finska vita samt ryska medborgare. Andra offer i striderna var närmast stupade vita samt tyska, svenska och ryska soldater.
Inbördeskrigets råhet berörde också Gamlakarleby. Under Gamlakarleby skyddskårens kretsbefälhavare ledning sköts 47 röda fångar i en massarkebusering på Norrmossens område söder om staden, ca 100m från järnvägens kilometerstolpe nr. 545. Offren täcktes i en 10 meter lång massgrav.
Det bittra krigets sår var djupa och läktes långsamt. Inte förrän på 1960-talet, på kyrkoherde Johannes Sillanpääs initiativ förflyttades och begravdes pånytt de avrättade röda till Marias begravningsplats, där man dessutom reste ett minnesmärke för deras övertygelse. På avrättningsplatsen i skogen i Norrmossen har senare rests en minnessten för inbördeskriget.
Koordinaterna visar framför minnestenen. Cachen ligger ungefär 48 fotsteg NNW (337,5°) från minnestenen. För cachen får du noggrannare koordinater på följande sätt:
Latitud φ: Räkna hur många bokstaver det finns sammanlagt på minnestenen. Av antalet bokstaver subtrahera talet 42. Addera till latitudens minuter en hel minut (1') och till decimalerna den just räknade differensen.
Longitud λ: Räkna hur många konsonanter det finns sammanlagt på minnestenen. Av antalet konsonanter subtrahera talet 20. Sen subtrahera differensen från longitudens decimaler.
Några tilläggsinstruktioner
Från Karleby, just efter JA-KO Betong Ab:s fabrik finns en korsning till vänster från Vasavägen.
I vintertid och när marken är våt (vår/höst) parkera bilen på den anmärkta parkeringsplats. Från parkeringsplatsen är 1,3 km till minnestenen.
När marken är snöfri/torr kan du köra mycket närmare. Från sommarparkeringen finns det 400 m lång anmärkt stig till minnestenen.
OBS !
Använd inte sandvägen som ligger norr om Storbys parkering/restplats till höger om Vasavägen. Vägen går genom ett privatområde. Dessutom att komma till minnestenen måste du gå över där liggande hårt trafikerad järnvägen i skogen var finns inte plankorsning.
Finnish Civil War
The Word War I in 1917 led to internal turmoil and collapse of the Russian Empire, which caused power struggle between different political blocs until the Bolsheviks, conducted by V.I.Lenin took administrative power in the October revolution. After these events Finland declared independency in the 6th of December, but prevailing situation in Finland caused also disturbances, schism and crisis in consequence two rival armed parties developed to the country. The crisis culminated to the Finnish Civil War, which was fought from the 27th of January to the 16th of May 1918.
The war fought between the government, Senate of Finland and in opposite side the Finnish People's Delegation. The government’s troops called the “Whites” and the forces of People’s Delegation termed The Red Guard or just “Reds”. The Soviet Russia supported the Reds mainly by gun and ammunition supplies. The German Empire contributed the Whites by two battalions from Imperial Baltic Sea Division. The White troops were bolstered by volunteer Swedish Brigade, too.
Battle of Kokkola
During the Finnish Civil War the most significant incident concerning the City of Kokkola was disarming the Russian garrison, which was based in the town. Local whites and in addition the Civil Guards from several municipalities around Kokkola engaged to the struggle in forenoon of the 29th of January. After short battle quick negotiations led in following day, the 30th of January, to undersigning the capitulation treaty of Russian troops. During same day the White troops marched to the town in the afternoon facing no resistance. All inhabitants who have joined to the Red Guard were captured and gathered immediately without any skirmishes to the prison camp which has been established to the Swedish Lyceum. In Kokkola there weren’t any actual fights between Whites and Reds and therefore the town was spared from such destruction and ruins which struck those localities where actual battles took place.
The Civil War, which ended to the victory of the Whites, is still the most contradictory incident in Finnish history and its consequences to the Finns and their community has been exceptional long.
Brutality of the war
Both parties of the civil war made oneself guilty to terrorist acts and cruelties. During the war and right after it the Reds and those who have been suspected to be such one were captured in so large-scale, that after the war there were almost 76 000 prisoners, among them women and even children. The Finnish Civil War took all together about 37 000 victims, 75 % of them were Red Finns. The most Reds perished in prison camps after the war and in executions during the war. In terrorism get killed also some White civilians and Russian citizens. Other victims were White and Red troopers, German-, Swedish- and Russian soldiers fallen in battles.
The cruelties touched also the City of Kokkola. The massacre of 47 captured Reds was the bloodstained evidence of brutality when White troops led by District Headman of Kokkola Civil Guard executed them by shooting in Norrmossen forest south side of the town. The victims were buried to 10 metres long mass grave, about 100 metres away from the railway kilometre post 545.
The wounds of harsh and bitter civil war were deep and healed slowly. Executed Reds laid in their unmarked grave until 1960, when by vicar Johannes Sillanpää's initiative the victims transferred and reburied to the Maria's Graveyard, where was erected the cenotaph for ”Those who have fallen for their conviction”. In addition, the memorial statue of the Finnish Civil War erected later on to the execution place of Normossens forest.
The coordinates in the cache description points right to front of the memorial stone. The cache is approximately 48 steps away to NNW (337,5°). You will also get precise coordinates to the cache by following way:
Latitude φ: On the memorial stone there has been bolted a plaque. Count how many letters are all together on the plaque. Subtract 42 from the total number of letters. Add one full minute of arc (1') to the latitude given in cache description and the remainder to the decimal part.
Longitude λ: Count how many consonants there are all together on the plaque and subtract 20 from the total number. Subtract remainder from the decimal part of the minutes of given longitude.
Some additional instructions
When looking from Kokkola direction there is a minor sand road turning left right after the JA-KO Betoni Oy factory.
In snowy winter or when the roadbed is soft due to rain (spring/autumn) it is wise to leave a car to the marked parking place. From parking lot there is 1,3 km walk to the memorial stone.
When the road bed is clear from snow and it is dry you can drive far closer towards the cache. From summerparking leads clearly marked 400 m long path to the cache. There is also enough room to turn your car.
NOTE!
Don't use small sandroad, which is turning to right from Vaasa Highway in North side of Isokylä parking/resting area. The road goes through private premises and it has a dead end. In addition, reaching the cache from this direction also requires walking over heavily used railway in such place where is no crossing and visibility is restricted.
Taustakuva on Timo Koivusalon ohjaamasta Artista Filmi Oy:n elokuvasta: "Täällä Pohjatähden alla I".
Bakgrundsbilden är från Timo Koivusalos regigerade filmen: "Täällä Pohjantähden alla I", producerad av Artista Film Ab.
Background image is from film:"Täällä Pohjantähden alla I", directed by Timo Koivusalo and produced by Artista Filmi Oy.
Additional Hints
(Decrypt)
Zäagl - Gnyy - Cvar