"Myynnissä pilveä!" – Katukyltti herättää huomiota Kalliossa, mutta vihreiden Coel Thomas, 28, kertoo olevansa "se jäbä, joka laillistaa kannabiksen"

– Pilvee, budii, kukkaa! lukee kyltissä keskellä katua Kalliossa. Lauantaina mainoksessa luki "Myynnissä myös pilveä".

Sen lisäksi, että kotikasvatuksen välineistön sekä kannabiskasvien siemenien ja käyttövälineiden myynti on jo yleistä pitkin Suomea, nyt myös kannabiksen kukintoa myydään alan liikkeessä. Se ei kuitenkaan sisällä päihdyttävää yhdistettä THC:tä lainkaan.

Asiasta twiitannut Helsingin vihreiden varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu Coel Thomas, 28, kuvaa Suomen nykyistä ”kieltolakia” järjettömäksi. Eduskuntaan ensi keväänä pyrkivä Thomas esitteleekin Twitterissä olevansa "se jäbä, joka laillistaa kannabiksen”.

Lain kiemuroita voi kiertää myymällä siemeniä tai ei-päihdyttävää kannabista ”keräilytarkoitukseen”. Kannabiksen kotikasvatus on laillista, mutta sen käyttäminen päihteenä ei. Suomessa ei sallita edes THC:tä 0,2 prosenttia sisältävää kevytkannabista, jota esimerkiksi Virossa saa myydä.

– Kuulen jatkuvasti ihmisiltä, millä kaikilla haitallisilla tavoilla täyskielto heidän arkeensa vaikuttaa. Juuri eräs kertoi, ettei saanut passia, koska oli vuotta aiemmin jäänyt kiinni kannabiksen kasvatuksesta. Ihmiset eivät saa tarvitsemiaan lääkkeitä, jotka auttaisivat, kun kannabis on demonisoitu, Thomas luettelee.

Hänen mukaansa laillistaminen työllistäisi ja toisi mukanaan jopa miljardiluokan verotulot – kun taas tällä hetkellä esimerkiksi poliisi hukkaa valtavasti resursseja yksittäisten pilvikauppiaiden jahtaamiseen.

Laillisen kannabiksen tuotantoa säänneltäisiin ja myynti olisi sallittu erikoisliikkeissä. Alkoihin Thomas ei kannabista toisi, sillä ”miksi viedä sitä paikkaan, jossa on vielä vahvempaa huumetta myynnissä”.

Puoliksi amerikkalainen mutta Suomessa kasvanut Thomas sanoo ottaneensa asioista selvää vuonna 2013, jolloin kannabis laillistettiin Coloradossa. Julkisesti hän on puhunut aiheesta vuodesta 2018, jolloin valmistui yhteiskuntasosiologiksi.

– Frendit naureskelee, että ’sä oot se kantsujäbä’, mutta he ovat kyllä samaa mieltä kanssani.

(Sana "kantsu" trendasi ensimmäisen kerran 2014, kun toimittaja Lappeenrannassa yritti ostaa pilveä oudolla nimellä. Thomas naurahtaa, että sana on sittemmin vakiintunut slangiin.)

Porttihypoteesiin Thomas ei usko. Eli siihen, että kannabiksen polttelu johtaisi vaikkapa heroiinin käyttöön.

Perjantaina Helsingin poliisi tiedotti pk-seudun katukauppaan levinneestä erittäin koukuttavasta aineesta, joka on myös Yhdysvaltojen opioidikriisin taustalla.

Thomas sanoo, että tilanne huolestuttaa – mutta opioidien, kuten muidenkaan huumeiden käytöstä hän ei rankaisisi, koska taustalla on usein vaikeita elämäntilanteita.

Kannabiksen myyntiasiasta ei heru kommentteja juuri miltään viranomaistaholta. Helsingin poliisista viestitään, että asiaa kommentoi Poliisihallitus. Poliisihallitus ei vastannut useisiin yhteydenottoihin.

Vuosi sitten Poliisihallituksesta lausuttiin Ilta-Sanomille, ettei kannabista pidä laillistaa.

Thomas toteaa, että virallisten instituutioiden kannat kääntyvät hitaasti, missä on hyvätkin puolensa.

– Samaan aikaan saan poliiseilta viestiä, että eivät he ole samaa mieltä kuin poliisin johto, mutta he kokevat, että heidät vaiennetaan. Poliisi on varsin hierarkkinen yhteisö, sanoo Helsingin poliisin neuvottelukunnassa istuva Thomas.

Lääketurvallisuutta valvovasta Fimeasta puolestaan todetaan, että kannabiksen myynnin valvontatehtävä kuuluu Suomessa poliisille tai tullille, joilla on omat viranomaislaboratorionsa. Fimea kuitenkin myöntää luvat kannabispohjaisille lääkkeille, joihin niihinkin on suhtauduttu Suomessa nihkeästi.