Ampiaistutkijan joulu tuli tänä vuonna syyskuussa. Löysin Keski-Suomen ensimmäinen saksanampiaisen pesän Jyväskylästä. Jos jollain lukijalla on aikaisempia pesähavaintoja, otan niitä mielelläni vastaa ja luovun nöyrästi piikkipaikasta.
Saksanampiaisen leviäminen pohjoiseen liittynee ilmaston lämpenemiseen. Ennen vuotta 2001 lajia oli tavattu vain Ahvenanmaalta. Manner-Suomen ensimmäinen pesintä varmistui Turusta vuonna 2005.
Jyväskylästä laji havaittiin ensi kertaa tutkimuspyydyksestä vuonna 2019. Sen jälkeen yksittäisiä yksilöitä on löytynyt harvakseltaan vuosittain. Pesän löytyminen on ollut toivomuslistallani vuosia.
Tänä vuonna pukki oli erityisen antelias, sillä ampiaispesä löytyi oman asuntoni seinästä. Pesäänsä ampiaiset kulkivat tiilivuoraukseen jätetystä ilmanvaihtoaukosta. Saksanampiainen pesii rakennuksissa ja maan alla, kuten yleisempi sukulaisensa piha-ampiainen, joka kansankielellä tunnetaan maa-ampiaisena.
Ja yhtä lailla myös saksalaisen pesät voivat kasvaa suuriksi. Suurimmassa tutkimassani pesässä oli yli kahdeksan tuhatta kennoa. Koska yhdessä kennossa kehittyy yksi, joskus toinenkin ampiainen, kennomäärän antaa karkean arvion ampiaisten määrästä pesässä.
Muurahaiset rakensivat pesän henkilöautoon
Huolestunut kansalainen otti yhteyttä perin hämmentävän ongelman tiimoilta. Muurahaiset olivat tehneet pesänsä autoon. Pieniä mustia muurahaisia juoksenteli ympäri auton sisätiloja, mutta varsinainen yllätys oli muurahaisten ja niiden koteloiden pöllähdys ilmanvaihtosuuttimista puhaltimen tehoa lisättäessä.
Tarkempi tekninen tutkinta johti pesän löytymiseen raitisilmasuodattimesta. Suodattimen puhdistaminen vähensi muurahaisten paljoutta, mutta silti niitä kertyi kymmenittäin auton jalkatilaan asetettuun hunajasyöttiin. Tarina ei ole aivan ainutkertainen, mutta toki erikoinen. Muurahaiset olivat tavallisia metsämauriaisia, joita pesii mitä erilaisimmissa paikoissa, hyvin usein myös rakennuksissa ja pihalaatoituksen alla.
Mutta miten mauriaisyhteiskunta oli päätynyt pesimään autoon, joka on aktiivisessa käytössä? Auto oli kesällä parkissa pihapiirissä, jossa oli paljon muurahaisia. Jonkin ongelman seurauksena mauriaistyöläiset olivat siirtäneet pesänsä jälkikasvuineen autoon, muutto ei uutterilta muurahaisilta montaa tuntia vaadi. Raitisilmasuodattimesta oli löytynyt sopiva osoite uudelle kodille.
Ihmeellistä on, miten muurahaiset ovat onnistuneet hankkimaan ravintoa liikkuvaan kotiinsa. Epäilemättä osa työläisistä oli ympäristössä ruuan haussa ja jäi kyydistä auton lähtiessä liikkeelle, mutta riittävä määrä yksilöitä oli myös pesässä auton matkatessa kesäisillä maanteillä uuteen pysähdyspaikkaan.
Loppujen lopuksi muurahaisille tuli häätö eikä auto lähtenyt kierrätykseen. Mauriaiset kyllä menestyvät lajina, vaikka yksi yhteiskunta menetettiinkin.
Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.