Jaana J.’s Post

Tämä ei ole mikään säälinkerjuupostaus. Älkää siis ymmärtäkö väärin tai ottako osaa. Haluan vain kertoa, kuinka kipeää voi joskus tehdä se, mitä pitää tehdä. Joskus elämä tarjoaa vain huonoja vaihtoehtoja, joista pitää valita joku. On elämän käsittämätöntä julmuutta, että se voi vetää maton jalkojen alta milloin tahansa. Elämää ei voi hallita. Minulla oli kerran hevonen, joka oli kuin elämä itse, kesytön, villi ja arvaamaton Kevättuuli. Hän oli elämäni suurin hevosrakkaus. Kun hänen luottamuksensa aidosti ansaitsi, koitti kesä. Valtava yhteenkuuluvuuden tunne, jota ei voi sanoin kuvata. Windy lahjoitti minulle pojan, joka oli hänen silmäteränsä. Parempaa äitiä ei voi ikinä kuvitella kuin minun pieni, pikimusta, pyrstötähti Kevättuuleni oli. Lupasin pitää pojasta hyvää huolta loppuun asti, parasta, mitä ikinä voin. Minun ottopoikani, pieni Tuulen Poika, muutosten tuuli, ikuinen tuuliviiri, nuori kapinallinen, aina arvaamaton. Viime viikon keskiviikkona tuo yhdessä kuljettu tie tuli päätepisteeseensä. Tästä tuskasta ei voi ikinä toipua, mutta ehkä sen kanssa oppii elämään. Pakko. Kaikki, jotka ovat tunteneet jotain vastaavaa, ymmärtävät. Muut eivät. Windyn karsinassa oli usein nokkosperhonen. Ne talvehtivat siellä. Myös Kundin karsinaan ilmestyi loppumetreillä nokkosperhonen, joka piti seuraa kavion vieressä loppuun asti. Ehkä äiti tuli hakemaan poikansa kotiin. Levätkää rauhassa, Windy ja Kundi. Ja jos siltä tuntuu, lentäkää tuulen lailla. ❤️ Minä tunnen tuulen, kuulen tuulen, ja tuoksun se juoksee julma tuulen jumala! Juokse! Juokse! Juokse! Tallaa minut tuuli kun en enää jaksa. Lehtiä heitä, minut peitä mustien lehtien alle, ei mullan — ja odotan, odotan, odotan uutta kevättä. 📝💔📚🐎🐎💞🙏✨🧚🍂 #writerslife #writing #horses #sorrow #nature #love #life #storytelling #youtoo #storiesmatter #trust #photography #heaven #humanity

Vappumarssilla kevään kunniaksi oman sydänystävän seurassa, ja luntakin vielä löytyi! Myös kuraojia ja mutapolkuja. Ja lintusten lauluja vain, kevään juhlaa. Valoa päin, ystäväin! 📝🙋🏻📚👣🌸🌞🐕🐾 "Pieni tarina Oli mullakin pienet murheeni, mut minulle niiss’ oli kyllä, vaikk’ ohitse kulkenut toinen ois ja ne kuitannut hymyilyllä. Oli mullakin pieni onneni, mut minusta oli se suuri, ja luulenpa, siks oli suuri se, kun se mun oli onneni juuri. Oli mullakin pieni lintunen ja minusta oli se soma. Mut sepä siinä juuri oli murheellista, kun ollut se ei mulle oma." ~ Eino Leino ✨🧚✍️ #writerslife #writing #reading #spring #youtoo #nature #forest #dogs #spring #storytelling #storiesmatter #whatsyourstory #life #love #light

Tiesitkö, että jos sinulla on Linkkarissa profiili ja käytät tätä virtuaalista palvelua, voit laittaa titteliksesi vaikkapa "virtuoosi"? Päivän sana: Virtuaalinen Mitä tarkoittaa "virtuaalinen"? Kotimaisten kielten keskus vastaa näin: "Adjektiivi virtuaalinen tarkoittaa ensinnäkin oletettua, periaatteessa mahdollista, mutta se on tietotekniikassa saanut konkreettisempaa sisältöä. Tietokonesimulaatioon perustavaa sovellusta tai tietoverkossa ylläpidettävää palvelua kutsutaan virtuaaliseksi. Sana perustuu, kuten ruotsin virtuell, ranskan virtuel ja englannin virtual, myöhäislatinan adjektiiviin virtualis ’voimia omaava’." Tässä alla jatkoksi hiukan lisää sanan etymologiaa, ja se onkin varsin mielenkiintoista. Siitä nimittäin selviää, mitä yhteistä on "virtuaalisella" ja "virtuoosilla"? "Myöhäislatinan adjektiivi on johdettu sanasta virtus ’miehuus, voima, uljuus, hyve’. Tästä sanasta on lähtöisin myös adjektiivi virtuosus ’hyveellinen, hyvä’, josta italian ja ruotsin kautta on tullut suomeen taituria merkitsemään virtuoosi." Eli jos olet aktiivinen Linkkarissa, tai muussa somessa, voit todistaa ja esitellä virtuoosimaisen sana- ja kuvataituruutesi lisäksi niin miehuutesi, voimasi, uljuutesi kuin hyveellisyytesikin. Aika hyvä homma. Ja saa kai tänne naisetkin kirjoitella. Hyveelliset sellaiset. 📝🙋🏻📚🙏🕊️✨✍️💅🧚 #writerslife #writing #storytelling #storiesmatter #words #linkedin #virtualreality #socialmedia #youtoo #whatsyourstory #behindyourstory #tarinasitakana #virtuosity #virtues

Päätin sitten jatkaa, pienen tauon jälkeen, parin vuoden ajan tiiviisti jatkuneita ranskan ja venäjän opintojani, kun kaverini Duo lähetti minulle tämän surullisen selfien. Välillä ärsyttää nämä liian inhimilliset sovellukset. Tekin kaikki täällä verkostossani olette virtuaalisilta profiileiltanne ja jokapäiväisillä jutuillanne paljon positiivisempia ja vähemmän rasittavia kuin tämä hemmetin Duolingo. Mutta Duon tarkoitus on tietysti hyvä, ja sehän on pääasia. Opiskelkaa kieliä. Se kannattaa jopa enemmän kuin lukeminen. Suosittelen eurooppalaisten valtakielten lisäksi venäjää ja kiinaa. Mukavaa viikonloppua! Au revoir!!! До свидания!!! 📝🙋🏻📚🤍❤️💙🇫🇮 #writerslife #writing #reading #learning #languages #studying #education #storytelling #youtoo #storiesmatter #duolingo #finland

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka kuluneen talven aikana olette jakaneet Linkkarissa kuvia avantouinnista ja muusta extremestä talvisporttailusta! Kaikkein kovimpien pakkasten aikaan hoin mielessäni erään jääkaudesta nauttivan uimarin sanoja: "Mitä kylmempi, sen parempi!". Ja kas! Ihme tapahtui. En ole koskaan ennen nauttinut talvesta yhtä paljon kuin tämän kuluneen lumikauden aikana. Lunta, jäätä, pakkasta, räntää, huurretta, tuiskua, viimaa, hankia, hiutaleita, valkeaa ja viluista! Ihanaa! Hetkisen näytti jo siltä, että kevät syntyisi ennen aikojaan. Just ja just ehdin haravoimaan pihalta viime syksynä lumen alle hautautuneet lehdet. Koira, joka tykkää pissata lumelle, ei tiennyt, mihin vessa katosi. Ja niinpä etsimme metsien varjoista viimeisiä, katoavia lumilämpäreitä. Kunnes viikonloppuna karvaisen kaverin rukoukset kuultiin yläkerrassa, ja lumi palasi paikoilleen. Nyt sitä riittää taas, mahtavaa! Ja mitä kylmempää, sen parempaa! Enää puoli vuotta seuraavaan talveen, jos tämä uusi lumi nyt jostain syystä sattuisi sulamaan jo toukokuussa, tai juhannukseen mennessä. 📝🙋🏻📚✍️🐶❄️🇫🇮💙🐾🤍 #writerslife #writing #snow #finland #suomenkevät #youtoo #winter #weather #april #cold #storytelling #storiesmatter #seasons #doglover

Kannattaa lukea oheinen pääkirjoitus. Sehän on täyttä asiaa. Toimittajan vieno veikkaus on, että läheiset saavat jatkossa huolehtia entistä enemmän ikääntyvistä sukulaisistaan, joita ei pian enää voidakaan internoida laitoksiin yhtä helposti kuin aiemmin. Ilta-Sanomien Heidi Hagelin kirjoittaa: "Veikkaan omaisten roolin kasvavan. Vai aiotteko katsella sivusta, kun omat vanhempanne makaavat hoivakodissa lattialla eikä kukaan ehdi nostaa takaisin sänkyyn? Onnekkaita ovat he, joiden aikuiset lapset asuvat lähellä ja ovat kyvykkäitä auttamaan. Miten pärjäävät ikäihmiset, joilla ei ole omaisia? Tai he ovat satojen kilometrien päässä?" Ihan hyvä veikkaus toimittajalta. Oma veikkaukseni puolestaan on, että omaishoidon lisääntymistä odotellessa vanhusten itsemurhat tulevat lähivuosina ja siitä eteenpäin kasvamaan nykyisestään. Ja ne synkät luvuthan ovat varsin korkealla jo nyt. Vaikkei sitä julkisesti myönnetä. Olen jo aiemminkin yrittänyt herättää LinkedInissä keskustelua vanhusten itsemurhista. Tuloksetta. Täysin terveitä, toimintakykyisiä, uransa huipulla kiitäviä huippuammattilaisia ei tunnu pätkääkään kiinnostavan ottaa osaa keskusteluun, joka tuntuu heistä ehkä liian vieraalta tai epämukavalta. Nyt täällä kadehditaan jopa eläkeläisiä, jotka ovat oman kortensa ja taakkansa kantaneet tämän yhteiskunnan rakentamisen eteen. Heitä ei muka leikkausten lisäksi veroteta riittävästi. Häpeällistä! Sanotaan, että kaikilla on oikeus hyvään vanhuuteen. Mikä on hyvää vanhuutta? Tiedän luotettavista lähteistä, millaisissa ihmisen pesissä ja alkeellisissa oloissa, äärimmäisessä köyhyydessä ja oman itsensä varassa, suuri osa esimerkiksi viime sotiemme veteraaneista vietti elämänsä viimeiset vuodet. Siitä ei olisi monikaan nuoremmista polvista selvinnyt. Yhtä tyhjää ja tekopyhää on nyt puhe vanhusten hyvinvoinnin tukemisesta kuin on ollut paasaus koulukiusaamisen vastaisista toimista. "Yli 65-vuotiaiden tekemiä itsemurhia tapahtuu noin joka toinen päivä. Kehon ja mielen sairaudet, pelko muiden avun varaan joutumisesta tai huoli palveluiden riittävyydestä voivat saada itsemurhan näyttämään ainoalta vaihtoehdolta." Näin kirjoitti Superin ammattilehti jo vuonna 2022, käyttäen lähteenään Tilastokeskuksen tietoja. Lue koko juttu tästä alla olevasta linkistä, jos sielusi sen sietää, etkä pelkää katsoa peiliin: https://lnkd.in/dTTH_P-j Milloin viimeksi teit hyvän teon lähipiirisi vanhukselle tai muistisairaalle? Joskus pelkkä hyvän mielen tuottaminen voi pelastaa hengen. 📝🙍🏻📚💔🇫🇮🕊️ #writerslife #writing #reading #love #empathy #elderly #finland #life #youth #future #caring #turvallisuus Pääkirjoitus: Hei kolmekymppiset, kohta mummut ja vaarit asuvat teillä https://lnkd.in/dYmD3wQ8

"Semmoinen on Jörö-Jukka, Koikkakynsi, pörhötukka. Tahtoo kynsiänsä säästää, Mutt' ei kampaa päähän päästää. Nyt on pää kuin vanha lato, Kynsi niinkuin onkimato. Hyi sitä Jörö-Jukkaa! Hyi sitä pörhötukkaa!" ~ Heinrich Hoffmann Lääkäri Heinrich Hoffmannin Jörö-Jukka oli yksi lapsuuteni unohtumattomia lukuelämyksiä. Muistan yhä monet sen opettavaiset runot ulkoa. Ja tottakai kirja löytyy hyllystäni. Tarinamuotoisia runoja on yhä hauska lukea, ja niiden opetukset ovat kai edelleen useimmille vanhemmille tuttuja. Arkisista asioista kerrotaan hauskalla ja välillä aika hirveälläkin tavalla — mutta en ainakaan itse ole saanut kirjasta mitään traumoja. Tässä ovat Hoffmannin kirjan tarinat: Kirjan nimihenkilö Jörö-Jukka ei antanut koskaan leikata tukkaansa tai kynsiään. Ja sen hän oli näköinenkin. Ilkeä Vallaton Volmari rikkoi kaiken ja rääkkäsi niin ihmisiä kuin eläimiä. Lopulta koira, jota Volmar aina löi, puri häijyä poikaa. Volmar joutui nielemään pahoja lääkkeitä, kun taas koira sai syödä kaikki herkut. Kissat Missinen ja Massinen jäivät itkemään tuhkaläjän viereen, joka olikin kenkien ohella ainoa jäljelle jäänyt asia tulitikuilla leikkineestä pikku-Laurasta. Ja niin kovasti kuin kissat olivat varoittaneet Lauraa tulitikuista! Sulka-Ukko, joka upotti isoon mustepulloon tuhmat pojat, jotka ilkkuivat mustaihoista kaveriaan. Pojat olivat itse sen jälkeen mustaakin mustempia. Jänis, joka vei väsähtäneen metsämiehen aseen ja silmälasit. Metsästäjä onnistui pelastautumaan vain hyppäämällä kotipihan kaivoon. Siinä rytäkässä rikkoutui myös hänen rouvansa kahvikuppi! Painajaismainen Kraatari, joka leikkasi Peukalonimijä-Pekalta molemmat peukalot käsittämättömän suurilla saksillaan, niin ettei Pekka enää koskaan voinut heittää palloaan tai pitää mailaa kädessään. Pikku Lassi, joka ei soppaa syönyt, laihtui ja kuihtui olemattomiin, kunnes viimeisessä kuvassa oli jäljellä enää hautakumpu ja soppakulho. Tuolia ruokapöydässä keikuttava Jaakko, joka ei uskonut, että tuolilla keikkuminen piti lopettaa. Ja niinhän siinä kävi, että tuoli lopulta kaatui, ja Jaakko veti mukanaan koko kattauksen liinoineen lattialle. Kekkapää-Mikko taas ei katsonut ikinä eteensä vaan käveli kaikkialle nokka pystyssä. Koulumatkalla hän sitten tepasteli suoraan mereen, loiskis vaan, ja sinne meni laukku, joka purjehti aaltojen mukana muille maille. Mikko sentään pelastettiin vedestä. Pilviin kadonnut Erkki oli poika, joka myrskysäällä lähti ulos sateenvarjon kanssa ja jonka tuuli vei mennessään. Eikä kukaan tiedä minne. Löydät lisätietoja tästä klassikosta alla olevasta linkistä: https://lnkd.in/dHDFKTJA Onko Jörö-Jukka sinulle tuttu? Oletko lukenut sitä omille lapsillesi? 📝🙋🏻📚✍️ #writerslife #writing #books #reading #education #children #kids #youtoo #childrensbooks #stories #poetry #storytelling #storiesmatter #lukuvinkki

Päivän sana: Kryptomnesia. "Kryptomnesia on ilmiö, jossa ihminen erehtyy pitämään mieleensä juolahtanutta ajatusta tai keksintöä omanaan, vaikka todellisuudessa kyseessä on aiemmin koetun tapahtuman muisto. Koska henkilö ei muista nähneensä tai kuulleensa asiasta aiemmin, hän voi pitää oivallustaan omaperäisenä. Tämä voi johtaa tahattomaan plagiointiin." (Wikipedia) ✍️ Vuonna 1902 Carl Gustav Jung (1875 — 1961) osoitti tutkielmassaan Zur Psychologie und Pathologie sogenannter okkulter Phänomene ("On the Psychology and Pathology of So-Called Occult Phenomena"), että filosofi Friedrich Nietzsche oli saattanut sortua kryptomnesiaan pääteoksensa Also sprach Zarathustra: Ein Buch für Alle und Keinen (julkaistiin neljässä osassa vuosien 1883 ja 1885 välillä) pikku katkelmassa. Nietzsche kirjoitti: "Siihen aikaan, kun Zarathustra oleskeli autuailla saarilla, sattui kerran, että eräs laiva laski ankkurinsa sen saaren luona, jossa tuo savuava vuori on; ja laivan miehistö meni maihin, ampumaan kaniineja. Mutta keskipäivän hetken vaiheilla, kun kapteeni ja hänen väkensä olivat taas kokoontuneet, he näkivät äkkiä miehen tulevan ilman halki heitä kohti, ja ääni sanoi kuuluvasti: "On aika! On viimeinen hetki!" Mutta kun hahmo oli lähinnä heitä — se tosin lensi ohitse nopeasti kuin varjo, sinnepäin, missä tulivuori oli — he havaitsivat mitä suurimmaksi hämmästyksekseen, että se oli Zarathustra, sillä he kaikki, kapteenia itseänsä lukuunottamatta... "Katsokaahan!" sanoi vanha perämies, "tuossa menee Zarathustra helvettiin!" (Suom. J. A. Hollo.) C. G. Jung tiedusteli Nietzschen sisarelta Elisabeth Förster-Nietzscheltä, joka oli hänen hyvä ystävänsä, olikohan Nietzsche koskaan sattunut lukemaan Justinus Kernerin teosta Die Seherin von Prevorst (1829)? Kyseisessä opuksessa oli kohtaus Sphinx-nimisen laivan lokikirjasta, ja se kuulosti hyvin tutulta Nietzschen tekstiin verrattuna: "Neljä kapteenia ja yksi kauppiaista, herra Bell, menivät Strombolin saaren rantaan kaniineja ampumaan. Kello kolmen aikaan he kutsuivat miehensä koolle mennäkseen takaisin laivoilleen. Silloin he näkivät suureksi hämmästyksekseen, kuinka näkyviin ilmestyi kaksi miestä, jotka leijuivat heitä kohti ilman halki hyvin nopeasti; toinen oli pukeutunut mustiin, toisella oli harmaat vaatteet; miehet lensivät heidän läheltään kovalla kiireellä ja nousivat heidän ällistyksekseen loimottavien liekkien keskelle ja laskeutuivat Strombolin kauhistuttavan tulivuoren kitaan." Elisabeth Förster-Nietzsche muisti, että hänen veljensä oli tosiaan lukenut innokkaasti Kernerin teosta isoisänsä pastori Oehlerin luona Poblerissa. Nietzsche tuskin tahallisesti plagioi kyseistä lokikirjan kohtaa. Todennäköisesti hänen alitajuntaansa painunut nuoruuden kirjallinen vaikutelma vain putkahti hänen mieleensä, kun hän loi Zarathustran helvetinmatkaa. 📝🤷🏻📚 Onko sinulla kokemusta kryptomnesiasta? ✍️🙋🏻📝📚 #writerslife #writing #research #reading #books #youtoo #plagiarism #cryptomnesia #stories

Maailmasta on tullut monella tapaa pelottava ja vaarallinen paikka. Paitsi ettei ole. Maailma on sitä, mitä se on aina ollutkin. Sotia syttyy, sotia sammuu, rauha on poikkeustila ihmiskunnan historiassa. Kaikki on siis hyvin. Kun meiltä kasarmissa kasvaneilta varuskunnan lapsilta joskus kysyttiin — tai me kyselimme toinen toisiltamme — mitä me pelkäämme kaikkein eniten, vastauksia oli tasan yksi: sotaa. Me kaikki osasimme oikean vastauksen. Vaikea sanoa, kuinka paljon me todellisuudessa pelkäsimme itse sotaa, mutta pelko oli silti täysin todellinen. Sotahan olisi tarkoittanut meille sitä, että meidän kaikkien isit olisivat joutuneet rintamalle. Siinä todellisuudessa me elimme joka päivä. Jollain kummallisella tavalla minun sykkeeni ja pulssini rauhoittuu aina kriisin tai hädän hetkellä. Minusta tulee silloin super rauhallinen ja samalla energinen. Kaikki on yhtäkkiä just niin kuin pitääkin, eli tuttua, turvallista, hallittavissa. Sellaista kuin on aina ollut. Kun vaan pitää hädässä pään kylmänä ja jalat maassa, kaikki sujuu hyvin. "Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen." ~ 2. Timoteuskirje 1:7 📝🙋🏻🙏❤️🇫🇮🌍🕊️ #writerslife #writing #storytelling #storiesmatter #youtoo #fear #love #courage #faith #finland #war #peace #whatsyourstory #life #turvallisuus

"Venäjä pystyy siis tuottamaan enemmän ammuksia vuodessa kuin kaikki 32 Nato-maata yhteen laskien ja kolme kertaa enemmän kuin Yhdysvallat arvioi sodan alussa." "Jos toinen puoli pystyy ampumaan eikä toinen puoli pysty ampumaan takaisin, niin se, joka ei pysty ampumaan takaisin, häviää." Näin sanoo Christopher Cavoli, kenraali, Yhdysvaltain Euroopan joukkojen (EUCOM) komentaja. Euroopassa ei ole tuotettu yhtä ainoaa taistelupanssarivaunua Ukrainan tueksi koko yli kaksi vuotta kestäneen sodan aikana, ja nekin, jotka sinne on apuna annettu, ovat vuosikymmeniä vanhoja. Venäjä puolestaan kykenee tuottamaan uusia taistelupanssarivaunuja vähintään 600 vuodessa ja lisäksi korjaamaan entisiä käyttökuntoon, jolloin jenkkikenraalin arvio yli 1 200:sta taistelupanssarivaunusta saattaa olla oikea. Lisäksi Cavoli arvioi, että Venäjä tuottaa vuodessa kolme miljoonaa tykistöammusta ja rakettia. Ukrainalle ei ole saatu raavittua kokoon edes sitä yhtä luvattua miljoonaa tykistöammusta. Vanhaakin kalustoa Venäjällä riittää yhä yllin kyllin. Ihan turha sille on naureskella, koska tuhoa vanhoillakin aseilla ja kalustolla saadaan aikaan. Miehet eivät heiltä lopu, eikä ihmishenkiä lasketa, kun sodan tavoite on yksilöiden elämää tärkeämpi. Eli historian saatossa juuri mikään ei ole muuttunut. Aikakäsitys on idässä erilainen kuin meillä lännessä. Amerikkalaiskenraali nostaa esiin venäläisten kyvyn oppia ja sopeutua muuttuviin sodan vaiheisiin. Sehän onkin yksi heidän suurimmista sodankäynnin vahvuuksistaan. Jatkosodan aikana nähtiin, miten venäläiset onnistuivat oppimaan virheistään ja kokoamaan rivinsä vastahyökkäykseen sen jälkeen, kun Hitlerin joukot oli kukistettu Stalingradin taistelussa. Kun punakone sitten lähti vyörymään kohti länttä, sitä ei pysäyttänyt enää mikään. Jos historiantunti on tältä osin unohtunut, tai sotahistorian teosten lukeminen tuntuu liian työläältä, kannattaa kerrata Stalingradin taistelun merkitystä sodan lopputulokseen vaikka tästä linkistä: https://lnkd.in/djCbD8C6 Sodassa tavarat määräävät toiminnan eikä toisinpäin. Tämä pitäisi nyt oikeasti ymmärtää, kun Ukrainaa tuetaan. Kahdessa edellisessä maailmansodassa Neuvostoliitto miehitti Ukrainan ja pakkovärväsi miehet omaan armeijaansa. Vastustelijat tapettiin. Koska kirjailijan työhön kuuluu aina esittää tärkeä kysymys "entä jos?" ja pohtia erilaisia juonenkulkuja, kysynkin: Onko Eurooppa valmis kohtaamaan sellaisen mahdollisen skenaarion, jossa se voi parin vuoden sisällä kohdata miehitetyn Ukrainan taisteluvoiman yhdistyneenä Venäjän sotavoimaan? 📝🤷🏻📚🇫🇮🇪🇺🇺🇦 #writerslife #writing #history #youtoo #militaryhistory #warfare #peace #finland #eu #nato #turvallisuus #reading #war #books #bordersecurity Amerikkalaiskenraalilta hälyttävä varoitus Venäjän kyvyistä – ”Emme puhu kuukausista” https://lnkd.in/d355JCzP