Lääketieteen tohtori, neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Henri Lampikoski ja konsultti Thomas Brand varoittavat erittäin vakavaan sävyyn Suomen koronastrategiasta.

– Tilanne voi nykystrategiaa noudattaen kiihtyä hallitsemattomaksi jopa ilman uusia virusmuunnoksia. Laajamittaista rokottamista joudutaan odottamaan pitkälle kuluvaa vuotta. Viruksen kiertäessä yhteiskunnassa jokainen päivä lisää terveydelle ja taloudelle koituvia vahinkoja haitallisten rajoitteiden jatkuessa epidemian kanssa tasapainottelemiseksi, he toteavat yhteisessä blogikirjoituksessaan.

Kirjoittajien mukaan Suomen olisi jo pitänyt ryhtyä toimiin koronavirustaudin tukahduttamiseksi, mutta vielä ei ole liian myöhäistä.

He katsovat, että ensinnäkin kaikkea tarpeetonta matkustamista on kehotettava välttämään ja kaikki Suomeen saapuvat, myös Suomen kansalaiset, on asetettava pakolliseen 14 päivän karanteeniin ja testattava.

– Lisäksi hallituksen on yhdessä keskus- ja alueviranomaisten kanssa varmistettava, että testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamalli toimii yhtenäisesti koko maassa, ja että ennaltaehkäisyyn – kuten ruuhkaisten ja ahtaiden julkisten tilojen välttäminen – kiinnitetään enemmän huomiota laajamittaisten rajoitteiden välttämiseksi. Uusia riskiviestintätoimia on kehitettävä ja torjuntatoimia on tehostettava koronavapauden saavuttamiseksi.

Samaan aikaan on kirjoittajien mukaan panostettava siihen, että edullinen pikatestaus on mahdollisimman nopeasti laajasti saatavilla.

Lisäksi rokotusstrategiaa pitää heidän mukaansa olla valmis muuttamaan, mikäli rokotteiden saatavuudessa ilmenee ongelmia tai rokotuksia joudutaan lykkäämään.

– Esimerkiksi AstraZenecalla on runsaasti koronarokotetta odottamassa hyväksyntää. Suomen lääkelaki antaa Fimealle mahdollisuuden myöntää väliaikaisen luvan jo ennen Euroopan lääkevirasto EMA:n myyntilupaa. Tässä tapauksessa koronarokotteita voitaisiin saada Suomeen todennäköisesti hyvinkin nopeasti, kunhan teknis-logistiset ongelmat ratkaistaan.

Pälvimäki, Lampikoski ja Brand sanovat suoraan, että Suomen on arvioitava hybridistrategian toteuttamiskelpoisuus vakavasti uudelleen. He muistuttavat, että useat maat – esimerkiksi Uusi-Seelanti, Thaimaa, Australia, Vietnam, Laos ja Taiwan – ovat omaksuneet tiukan lähestymistavan, jossa viruksen leviäminen on pysäytetty nopeasti tiukoin tilapäisin sulkutoimin yhteisöleviämisen pysäyttämiseksi ja yhteiskunnan palauttamiseksi normaaliin niin pian kuin mahdollista.

– Tiukkaa lähestymistapaa noudattavat maat ovat omaksuneet ankarat rajatoimet yhteiskunnan ja kansalaisten suojelemiseksi, jotta maan sisällä ei tarvitsisi käyttää raskaita rajoituksia. Uudet tartunnat ja taudin paluu on estetty tehokkaasti. Jos uusia tapauksia ilmenee yhteisössä, ne tukahdutetaan aggressiivisella testauksella, kontaktien jäljittämisellä sekä eristys- ja karanteenitoimin. Lisäksi hyödynnetään lyhyitä, tarkkoja ja alueellisesti rajattuja sulku- ja rajoitustoimia.

He korostavat että koronaviruksessa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, ja mitä pidempään virus leviää, sitä todennäköisemmin syntyy ihmisten kannalta ikäviä muutoksia.

– Uusien huolestuttavien varianttien löytymisen pitäisi herättää päättäjät ja asiantuntijat todellisuuteen. Tilanne voi muuttua äkisti, varsinkin jos uusi variantti leviää erityisen herkästi lasten keskuudessa. Tiedämme jo nyt, että tauti saattaa tällöin kiertää nopeasti myös aikuisten kautta iäkkäisiin ja muihin riskiryhmiin. Tuloksena on pahimmassa tapauksessa aiempaa nopeampi tapausmäärien eksponentiaalinen kasvu, mikä voi johtaa kestämättömään tilanteeseen, kirjoittajat varoittavat.

Pääministeri Sanna Marin (sd) arvioi sunnuntaina, että Britanniasta leviävä koronaviruksen mutaatio voi asettaa Suomen koronastrategia ”täysin uuteen valoon”.

Pälvimäen, Lampikosken ja Brandin mukaan toimilla on jo kiire.

– Hallituksella voi tulla kova kiire päivittää strategia ja tavoitteet; tautitilanne voi heikentyä nopeasti, jonka takia päättäväiset ja ripeät toimet ovat avainasemassa. Taudin painaminen nolliin on optimaalinen ratkaisu – kaikkien kannalta. Nollatavoitteen myötä pienenee riski siitä, että Suomeen leviää tai Suomessa kehittyisi uusia vakavia virusmuunnoksia.