TEHERAN Ruokaöljypullo teheranilaisessa pikkukaupassa maksoi vielä muutama kuukausi sitten 250 000 rialia eli noin 2,50 euroa. Nyt siitä joutuu maksamaan kaksi kertaa enemmän.
Aiempaa kalliimpia ovat myös riisi, kananmunat ja liha. Jopa tomaattipyre, jota iranilaisessa keittiössä tarvitaan lähes jokaiseen ruokalajiin.
Kahden pienen pojan äiti Fateme Sadeghi kertoo, että perheellä kuluu ruokaan rahaa kaksi kertaa enemmän rahaa kuin vielä pari kuukautta sitten.
– Pakkohan sitä on ostaa. Ilmankaan ei voi olla.
Hintojennousun taustalla on Yhdysvaltojen irtautuminen Iranin ydinsopimuksesta toukokuussa sekä uudet talouspakotteet, jotka presidentti Donald Trump asetti Iranille elokuun alussa. Samaan aikaan Iranin valuutan rialin arvo on romahtanut.
– Mitään ei jää säästöön lasten tulevaisuutta varten, perheenäiti suree.
Ihan heti tilanne ei ole tasaantumassa. Marraskuun alussa tulee voimaan Trumpin pakotteiden toinen vaihe, joka kohdistuu Iranille tärkeään öljynvientiin.
Kortteli Teheranin itälaidalla on rauhallinen. Fateme Sadeghi ja hänen miehensä Hamid Seyfi asuvat viisi- ja seitsemänvuotiaiden poikiensa kanssa kerrostalokolmiossa.
Ekaluokkalaisen Mohammad Matinin koulu on kymmenen minuutin kävelymatkan päässä.
Ennen meillä oli tapana kutsua siskon perhe syömään. Nyt se tulisi liian kalliiksi.
Fateme Sadeghi
– Ennen meillä oli tapana kutsua siskon perhe syömään. Nyt se tulisi liian kalliiksi, Fateme kertoo.
Hamid työskentelee apumiehenä autokaupassa. Hän elättää perhettään 18 miljoonan rialin eli vajaan 200 euron kuukausipalkalla.
Vielä jokin aika sitten perhe suunnitteli oman asunnon ostamista. Nyt ei ole varaa ostaa edes uutta jääkaappia reistailevan tilalle.
Itse asiassa rahat eivät riitä edes vanhan jääkaapin korjaamiseen tarvittavaan varaosaan.
Kun hintojennousu oli kovinta, autot Hamid Seyfin työpaikalla kävivät kaupaksi paremmin kuin ennen. Kun hinnat hieman laskivat, on ollut rauhallisempaa. Henkilökuntaa huvittaa.
– Täällä islamilaisessa tasavallassa kaikki on ylösalaisin, Hamid naurahtaa.
Ostimme riisiä varastoon, koska pelkäsimme, että se loppuu.
Fateme Sadeghi
Monen muun iranilaisen tapaan pariskunta uskoo, että suurin syy hintaralliin on ollut juuri se, että Yhdysvaltain pakotteita säikähtäneet ihmiset ryntäsivät kauppoihin ja hamstrasivat hyllyt tyhjiksi.
Esimerkiksi vauvan vaipat loppuivat kaupoista joksikin aikaa kokonaan.
Paniikki levisi kymmenien miljoonien iranilaisten käyttämässä sosiaalisen median palvelussa Telegramissa. Monen mielestä presidentin ja hallituksen olisi pitänyt kyetä estämään ostohysteria.
– Toisaalta syyllistyimme hamstraukseen itsekin. Ostimme riisiä varastoon, koska pelkäsimme, että se loppuu, Fateme tunnustaa.
– Mutta meillä on pienet tulot ja kaksi lasta. Mitä meidän olisi pitänyt tehdä?
Talouspakotteet eivät ole Iranissa uusi asia. Maa on ollut erilaisten kauppasaartojen ja pakotteiden kohteena vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta lähtien – eli kohta 40 vuotta.
Irania on vaikea puolustella: maa on sekaantunut useisiin Lähi-idän konflikteihin, polkee kansalaistensa ihmisoikeuksia ja sitä on epäilty ydinaseen kehittämisestä.
Pakotteet kuitenkin ovat olleen iranilaisille raskas taakka. Ne ovat tutkimusten mukaan lisänneet köyhyyttä ja vaikeuttaneet lääkkeiden saantia ulkomailta.
Myös iranilaiset lentokoneet ovat huonossa kunnossa, kun pakotteiden takia niihin ei ole saatu virallisia varaosia. Lento-onnettomuuksissa on 25 viime vuoden aikana kuollut yli 2 000 ihmistä.
Vuoden 2015 ydinsopimus Iranin, Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän ja kolmen EU-maan välillä muutti paljon. Ydinaseen kehittämisestä epäilty Iran taipui rajoittamaan ydinohjelmaansa vastineeksi silloisten pakotteiden helpottamisesta.
Sopimuksen ansiosta Iran sai aloittaa uudelleen öljyn myymisen kansainvälisille markkinoille – ja tilata uusia lentokoneita eurooppalaiselta Airbusilta ja yhdysvaltalaiselta Boeingilta.
Ulkomaiset yritykset kiinnostuivat 80 miljoonan kuluttajan markkina-alueesta. Presidentti Hasan Rouhani lupasi iranilaisille uutta vaurauden aikaa.
Yhdysvaltain uusi presidentti sen sijaan on vastustanut ydinsopimusta kiivaasti.
Trumpia – kuten myös Yhdysvaltojen liittolaisia Israelia ja Saudi-Arabiaa – ärsyttää, ettei sopimus ole estänyt Irania tukemasta Hizbollah-järjestöä Libanonissa tai Hamasia Gazassa. Se ei ole estänyt Irania myöskään sekaantumasta Syyrian ja Jemenin sotiin.
Trump haluaa nyt pakotteiden avulla painaa Iranin polvilleen. Hän haluaa painostaa Iranin neuvottelupöytään ja saada aikaan uuden ankaramman sopimuksen.
Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Ali Khamenei on kuitenkin torjunut jyrkästi kaikenlaiset neuvottelut.
Euroopan unioni puolestaan haluaisi pitää ydinsopimuksen hengissä, koska se pitää sitä yhä parhaana keinona estää Irania kehittämästä ydinasetta.
EU on myös yrittänyt luoda eurooppalaisille yrityksille edellytyksiä jatkaa kauppaa Iranin kanssa.
Valtaosa Iranin markkinoille rynnistäneistä eurooppalaisistakin yrityksistä on kuitenkin säikähtänyt sitä, että Yhdysvaltain pakotteet voivat kohdistua myös niihin.
Saksalainen autonvalmistaja Daimler jäädytti aikeensa aloittaa kuorma-autonvalmistus Iranissa jo elokuussa. Myös ranskalaiset autonvalmistajat Renault ja PSA sekä öljy-yhtiö Total ovat vetäytyneet Iranista.
Myös Airbusin ja Boeingin lentokonekaupat ovat peruuntuneet.
Vielä kesällä teheranilainen Elham Mir Salehi oli töissä italialaisyhtiö Echoslinen hiustenhoitotuotteita maahantuoneessa yrityksessä. Elokuussa työt loppuivat.
Ulkomaiset sampoot, hoitoaineet ja hiusnaamiot olivat iranilaisille jo alun perinkin hintavia. Valuuttakriisin takia hinnat kohosivat ostajien ulottumattomiin.
– Kävimme töissä, mutta siellä ei ollut mitään tekemistä. Joten sovimme, että lopetamme.
Vuokrat ovat rästissä ja laskut maksamatta.
Elham Mir Salehi
Myös pakotteilla oli vaikutuksensa sulkemispäätökseen. Niiden takia kun esimerkiksi maksuliikenne Iranista ulkomaille uhkaa pysähtyä viimeistään marraskuun alussa.
Hallintotieteitä yliopistossa opiskellut Elham sanoo, että kyseessä ei ollut mikään unelmatyöpaikka. Silti sen menettäminen harmittaa. Vuokrat ovat rästissä ja laskut maksamatta.
– Toisaalta olemme tottuneet tähän. Tällaista tämä on, hän kohauttaa olkapäitään.
Iranin surkeasta taloustilanteesta ei voi syyttää pelkästään Trumpia ja uusia pakotteita. Korruptio Iranissa on laajaa, ja merkittävää osaa talouselämästä hallitsevat uskonnolliseen johtoon ja esimerkiksi vallankumouskaartiin kytköksissä olevat yhtiöt ja säätiöt.
Nousevat hinnat, työttömyys ja ennen kaikkea pettymys presidentti Rouhaniin kokosivat kansaa kaduille jo viime vuodenvaihteessa. Mielenosoituksia oli kymmenissä kaupungeissa, 25 ihmistä kuoli ja tuhansia pidätettiin.
Kesällä ja syksyllä protestit ovat jatkuneet pienimuotoisempina. Esimerkiksi viime viikolla tuhannet eläkeläiset osoittivat mieltään talousahdinkoa vastaan Teheranissa.
Pienipalkkaiset opettajat puolestaan ovat olleet istumalakossa, ja kuorma-autonkuljettajat ovat lakkoilleet kuukausia kustannusten nousua vastaan.
Tyytymättömyys Rouhania kohtaan on laajaa. Aiemmin uudistusmielisenä pidettyä presidenttiä kritisoivat kovan linjan kannattajat, mutta nyt arvostelijoiden joukkoon on liittynyt myös keskiluokka, joka äänesti häntä presidentinvaaleissa 2013 ja 2017.
Ydinsopimuksen solmimisen jälkeen vuonna 2015 Rouhanin kannatus oli vuonna 89 prosenttia, mutta on nyt romahtanut noin 20 prosenttiin, kertoo Kanadassa toimiva IranPoll-tutkimuslaitos.
Viimeaikaiset mielenosoitukset ja lakot ovat olleet melko pienimuotoisia, mutta niiden määrä on Iranin oloissa hätkähdyttävän suuri. On epäselvää, voivatko protestit jollain tavalla uhata presidentti Rouhanin tai maan uskonnollisen johdon asemaa.
Mitä Iranissa sitten tapahtuu sen jälkeen, kun Trumpin pakotteet 5. marraskuuta pamahtavat päälle täydellä voimalla?
Teheranissa uskotaan, että öljynvienti vähenee merkittävästi.
– Menetämme öljynviennistä 30–35 prosenttia, mutta loput viennistä säilyy, ennustaa iranilaisen talouslehden Jahan Eghtesadin päätoimittaja Said Taghipur Tšangiz.
Tämä herra Trump vähät välittää iranilaisista.
Hamid Seyfi
Muualla on arveltu Iranin öljynviennin vähenevän noin puoleen nykyisestä. Iran on vienyt öljyä noin kaksi miljoonaa tynnyriä päivässä.
Suurin osa viennistä on suuntautunut Aasiaan. Iranissa uskotaan ainakin Kiinan ja Intian jatkavan iranilaisen öljyn ostamista myös jatkossa.
Sen sijaan vienti Japaniin, Etelä-Koreaan ja moniin Euroopan maihin todennäköisesti loppuu.
Iranin öljynviennin väheneminen voi johtaa öljyn hinnan nousuun. On kuitenkin oletettu, että Saudi-Arabia korjaa vajeen pumppaamalla markkinoille niin paljon öljyä, etteivät ne häiriinny.
Tämä on yksi syy siihen, miksi saudiarabialaisen toimittajan Jamal Khashoggin murha Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa on Trumpin hallinnolle vaikea asia.
Teheranilaisen perheenisän Hamid Seyfin mielestä on epäreilua, että talousongelmat koskevat kipeimmin juuri hänenkaltaisiinsa tavallisiin iranilaisiin.
– Toivon kovasti, että hinnat laskevat. Että meillä olisi taas varaa maksaa omat menomme. Ja ehkä vähän enempäänkin.
Yhdysvaltojen nykyisestä Iranin-politiikasta hänellä on vähän sanottavaa. Presidentti Barack Obama oli hänen mielestään iranilaisten näkökulmasta katsottuna nykyistä presidenttiä parempi.
– Tämä herra Trump vähät välittää iranilaisista.
– Paitsi että ei kai hän kuule tätä? Hyökkää vielä kimppuumme, hän lisää nauraen.
Hamidin mielestä olisi hyvä, jos Trump ja Iranin presidentti Rouhani istuisivat neuvottelupöytään.
– Sopisivat ja lopettaisivat vihoittelun. Jolleivät välit parane, tilanne kurjistuu entisestään.
Pahimman varalta perheellä on varasuunnitelma. Se aikoo muuttaa Pohjois-Iraniin vanhaan kotikaupunkiinsa Nishapuriin lähelle Turkmenistanin rajaa.
Elämä siellä tulisi paljon halvemmaksi kuin Teheranissa.
Aiheesta aiemmin:
Iran-pakotteet astuvat voimaan – Iran: "Yhdysvallat tulee katumaan"
Analyysi: Eurooppa maksaa viulut, kun Trump sanoutuu irti Iran-sopimuksesta