Elokuussa 2022 hyönteistutkija Lorna Culverwell oli palailemassa kohti kotia näytteenkeräysmatkaltaan länsirannikolta. Hän päätti sattumalta pysähtyä vielä yhdessä kohteessa Porin tienoilla. Sieltä mukaan tarttui nelisenkymmentä elävää hyttysnäytettä.
Pari päivää myöhemmin Culverwell istui työpöytänsä ääressä kotonaan Hattulassa luetteloimassa löytöjään. Hänen huomionsa kiinnittyi yhteen muita selvästi pienempään hyttyseen. Se oli laatikon ainoa uroshyttynen.
Tarkemmin sitä tutkittuaan Culverwell uskoi, että hänellä oli edessään ensimmäinen Suomesta löydetty Culex modestus -lajin hyttynen.
Asia oli vielä tarkistettava toisella mikroskoopilla ja hieman eri säädöillä. Lajin tunnistaminen kun vaatii muun muassa hyttysen sukupuolielinten tutkimista ja on siten pikkuriikkistä puuhaa.
– Olin hyvin iloinen, kun tajusin mitä löysin, Culverwell sanoo ja hymyilee leveästi.
Länsi-Niilin viruksen välittäjä
Tieto löydöstä julkaistiin hurjimpaan hyttysaikaan, heti juhannuksen jälkeen. Culverwellin löytämä hyönteinen on 44. Suomessa tavattu hyttyslaji.
Erityisen mielenkiintoisen löydöstä tekee se, että kyseinen hyttynen levittää eteläisemmässä Euroopassa Länsi-Niilin virusta linnuista hevosiin ja ihmisiin. Ajantasaista tietoa tautien, myös Länsi-Nilin viruksen, levinneisyydestä Euroopassa löytyy Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) kotisivuilta.
Länsi-Niilin virus aiheuttaa kuumeen lisäksi ihottumaa, päänsärkyä, väsymystä, lihaskipuja, pahoinvointia ja imusolmukkeiden turvotusta. Suurin osa tartunnoista on oireettomia, mutta yksi tapaus 150:stä on vakava.
Porista löytynyttä Culex modestus -hyttystä ei testattu Länsi-Niilin viruksen varalta.
– Löytämäni yksilö oli uros, joka ei muni, eikä siksi myöskään veriaterioi eikä siten voisi levittää tautia, Culverwell selventää.
Hyttyset eivät todennäköisesti tuo Länsi-Niilin virusta Suomeen, mutta kyseinen hyttyslaji voi toimia taudinvälittäjänä sairastuneista linnuista hevosiin ja ihmisiin.
Todennäköisin Länsi-Niilin viruksen maahantuoja onkin jokin muuttolintu. Euroopassa virusta kantavat pääasiassa varpuslinnut.
Hyttysen levittämistä sairauksista puhutaan Suomessa melko vähän, sillä niiden levittämät sairaudet ovat usein oireettomia.
Vain ajan kysymys
Länsi-Niilin virusta ei siis vielä ole Suomesta löydetty, mutta Etelä-Euroopassa sairastuneista ja kuolleista on uutisoitu jo vuosia.
Helsingin yliopiston virologian dosentti Essi Korhosen mukaan viruksen leviäminen Suomeen on vain ajan kysymys. Yhtenä syynä tähän on Korhosen mukaan Suomessa lämpötiloja nostava ilmastonmuutos, jonka vaikutukset näkyvät selkeästi juuri hyönteisten levinneisyysalueissa.
– Hyttysten levittämät taudit, kaikkien vektorivälitteisten tautien tavoin, ovat kaikkein herkimpiä muutoksille ilmastossa, koska niiden levittäjät eli hyttyset ovat vaihtolämpöisiä ja siten hyvin vahvasti riippuvaisia ilmastotekijöistä.
Myös Lorna Culverwell pitää jotakuinkin mahdottomana, että hän olisi löytänyt koko maan ainoan Culex modestus -hyttysen. Hän arvioi, että niitä on todennäköisesti Suomessa pieninä esiintyminä jo nyt ja tullee olemaan jatkossakin.
Jotta Suomessa saataisiin mahdollisimman nopeasti tieto siitä, milloin Länsi-Niilin virus saavuttaa maamme, hyttysten lisäksi tutkitaan myös lintuja. Essi Korhosen mukaan Helsingin yliopistossa on etsitty ja kartoitettu linnuista jo jonkin aikaa sekä Länsi-Niilin virusta että sen lähisukulaista Usutu-virusta.
– Linnuista etsitään itse virusta, mutta myös sen vasta-aineita, joiden läsnäolo veressä osoittaisi eläimen altistuneen virukselle aiemmin, vaikkei se näytteenottohetkellä sairas olisikaan.
Mitään systemaattista seurantaa Länsi-Niilin viruksen osalta Suomessa ei Korhosen mukaan kuitenkaan ole, mutta vuosittain tutkittavaksi on saatu muutamia satoja näytteitä.
– Teemme yhteistyötä muun muassa Korkeasaaren villieläinsairaalan, rengastajien ja metsästäjien kanssa, Korhonen kertoo.
Etsintä jatkuu, sinäkin voit auttaa
Suomen lyhyen kesän takia näytteiden kerääminen pitää hyönteistutkijan kiireisenä läpi kesän – päivin öin.
Lorna Culverwell jahtaa tänä kesänä pipetteineen ja putkiloineen uusien Culex modestus -hyttysten lisäksi kaikkia muitakin Suomen, Ruotsin ja Norjan hyttyslajeja. Koneen Säätiön apurahalla tekeillä on kattava perusteos Pohjolan hyttysistä.
– Tavoitteena on saada ajantasaiset levinneisyysalueet kaikille Pohjois-Euroopan hyttysille sekä kuvat niistä kaikissa eri kehitysvaiheissaan.
Muutama laji on ollut erityisen vaikea paikantaa. Esimerkiksi Ochlerotatus cyprius -hyttynen on viimeksi dokumentoitu Suomessa vuonna 1977. Toinen vaikeasti löydettävä laji on Ochlerotatus flavescens. Molemmat ovat melko suuria hyttyslajeja, väriltään kullankellertäviä, niiden takaruumis on suippo ja niillä on jaloissaan raitoja.
Voit keskustella aiheesta 7.7. kello 23:een saakka.