Äärijärjestö Hamasin lauantaina aloittama yllätyshyökkäys Israeliin uhkaa paisua konfliktiksi, jossa voisi pahimmillaan olla kolme rintamaa: Gazan kaista, Länsiranta ja Libanon.
Tässä jutussa kerromme, mihin konflikti voi kiihtyessään kehittyä.
1. Israelin maahyökkäys Gazaan
Israel aloitti laajat ilmaiskut Gazaan heti Hamasin yllätyshyökkäyksen jälkeen. Samalla Israel on kuitenkin alkanut suunnitella maaoperaatiota alueelle. Israelissa on yleinen asevelvollisuus, ja maa on jo komentanut reserviläisiä palvelukseen.
Viimeksi Israelin asevoimat teki maahyökkäyksen Gazaan vuoden 2014 sodan aikana. Israelilaisen Jerusalem Post -lehden sotilasanalyytikko Yonah Jeremy Bob uskoo, että Israel aikoo toteuttaa vielä vuotta 2014 suuremman maaoperaation.
– Parissa päivässä Israelilla on koossa massiivinen joukko, joka kykenee murskaamaan Hamasin joukot Gazassa, hän kommentoi uutiskanava al-Jazeeralle.
Israelilla on kuitenkin myös paljon hävittävää mahdollisessa maaoperaatiossa, muistuttaa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Ylen haastattelussa.
– Maaoperaatio tarkoittaa väistämättä paljonkin israelilaisia uhreja. Taistelu Gazassa on kaupunkisotaa, jossa Israelin aseellisen ylivoiman merkitys heikkenee, Juusola sanoo.
Pääministeri Benjamin Netanjahu on professorin mukaan ollut tunnetusti riskien välttäjä, joka on ollut varovainen laajamittaisiin sotilaallisiin operaatioihin lähtemisessä. Nyt kuitenkin sisäpoliittinen paine sellaiselle on kova, etenkin kun Hamas pitää hallussaan ainakin kymmeniä israelilaisia panttivankeja Gazassa.
Mikäli Israel onnistuisi maajoukoillaan lyömään Hamasin, edessä olisi todella vaikeita kysymyksiä Gazan alueen tulevaisuudesta.
– Israel joutuisi suoraan vastaamaan yli kahdesta miljoonasta Gazassa asuvasta palestiinalaisesta, jotka suhtautuvat Israeliin erittäin vihamielisesti oltuaan käytännössä vankilaolosuhteissa jo vuosikymmeniä, Juusola sanoo.
2. Levottomuuksien kärjistyminen Länsirannalla
Hamas on kehottanut Israelissa sekä Länsirannalla eläviä palestiinalaisia osallistumaan hyökkäykseen.
Länsiranta on palestiinalaisaluetta, jota Israelin asevoimat miehittää ja jonne israelilaiset ovat perustaneet kansainvälisen oikeuden näkökulmasta laittomia siirtokuntia.
Länsirannalla katkeruus on viime vuosina taas lisääntynyt, kun palestiinalaisia on kuollut yhteenotoissa Israelin asevoimien ja siirtokuntalaisten välillä. Jo pitkään on ennakoitu kolmatta intifadaa eli palestiinalaisten kansannousua Israelin miehitystä vastaan.
Tämän takia Hamasin hyökkäys Israeliin on saanut Länsirannan asukkaiden keskuudessa tuoreeltaan paljon kannatusta. Alueellisia levottomuuksia on jo ollut.
– On hyvinkin mahdollista, että levottomuudet lisääntyvät Länsirannalla. Siihen Hamas pyrkii vaikuttamaan, Juusola sanoo.
– Israel voi joutua helposti tilanteeseen, jossa se käy monen rintaman sotaa. Tällaista tilannetta se on aina pyrkinyt välttämään.
3. Hizbollahin hyökkäys Libanonista Israeliin
Kolmen rintaman sota voisi olla Israelilla edessä, jos tilanne kärjistyy lisäksi entisestään Libanonin eteläosissa valtaa pitävän äärijärjestö Hizbollahin kanssa.
Hizbollah laukaisi sunnuntaiaamuna Israelin pohjoisosiin raketteja ja kranaatteja, joihin Israel vastasi tykistötulella ja drooni-iskulla. Israelin panssarivaunut ovat liikkuneet sunnuntaina Libanonin-vastaisella rajalla.
Libanonilainen turvallisuuslähde sanoo uutistoimisto Reutersille, että myös Libanonin asevoimat on lisännyt joukkojaan raja-alueella. YK:n Unifil-operaation rauhanturvaajat sanovat pyrkivänsä ehkäisemään suuremman yhteenoton rajalla.
Israel ja Hizbollah kävivät viimeksi vuonna 2006 reilun kuukauden mittaisen verisen sodan.
Professori Juusolan mukaan Hizbollahille olisi vaikeaa saada hyökkäykselle kannatusta Libanonissa edes omien kannattajiensa keskuudessa. Libanonin talous on romahtanut, eikä enemmistö kansasta halua yhtään enempää ongelmia.
– Tietenkin jos Israel aloittaa maaoperaation, joka osoittautuu hyvin veriseksi ja paljon palestiinalaisia kuolee, Hizbollahille tulee paineita luoda uusi rintama, Juusola sanoo.
Tilanteella on myös laajempaa geopoliittista merkitystä. Hamasia ja Hizbollahia tukee Iran, joka on aseistanut ja kouluttanut Hamasia, ja hyötyy epävakaudesta Israelissa ja sen lähialueilla.
Iran on myös hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän läheinen liittolainen.
Laajempia geopoliittisia vaikutuksia Lähi-idässä ennakoi myös Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Hän varoitti Israelin vihollisia, näitä erikseen nimeämättä, pysymään erossa konfliktista ja olemaan käyttämättä Hamasin hyökkäystä omien etujensa tavoitteluun.
Lähteet: Reuters, AP, AFP