Veden energiasta saadaan nyt talteen lähes 95 prosenttia. Jari Kottonen
Vihreää vesivoimaa
lisuutta vesistöihin ei ole. Säätölaitteiden
Erinomaisen hyötysuhteen lisäksi vesivoi-
vesistöön niistäkään.
Matti Virtanen
laakerit on kestovoideltu, eli öljyä ei pääse
man muita plussia ovat huoltovapaus ja hy-
Vesivoiman ainoana miinuspuolena Vir-
vät säätöominaisuudet. – Moderni voimala
tanen pitääkin jokien patoamista, jolloin ka-
pyörii lähes itsekseen. Vettä pystytään va-
lankulku estyy. Ahvenkoskella oli aiemmin
rastoimaan ja sähköä tuottamaan silloin ja
käytössä kalahissi, jolla vaelluskaloja nos-
sen verran, kun sitä tarvitaan, Jari Kottonen
tettiin ohi voimalan. Hissi ei kuitenkaan
ja Matti Virtanen toteavat.
osoittautunut toimivaksi. Tällä hetkellä odo-
Ja toki on muistettava myös ympäris-
tetaan kokemuksia Kymijoen itähaarasta,
töystävällisyys. Vesivoimala on saastee-
jonka kalatieratkaisut on priorisoitu valtio-
ton ja päästötön energiantuotantomuoto.
neuvoston hyväksymässä kansallisessa ka-
– Vanhat vesivoimalat ovat hyvin vihreitä,
latiestrategiassa länsihaaran edelle.
Virtanen lisää.
– Mutta muita miinuksia vanhassa ve-
Ahvenkoskella uusien turbiinien navat sisältävät vettä, joten öljyvuotojen mahdol-
sivoimassa ei sitten olekaan, Matti Virtanen summaa.
Vesivoimaa Kymi- ja Kemijoesta HELSINGIN ENERGIA omistaa tytäryhtiönsä Oy Mankala Ab:n kautta neljä vesivoimalaa Kymijoella: Ahvenkosken, Mankalan, Klåsarön ja Ediskosken voimalat. Ahvenkosken voimala on näistä vanhin ja nyt myös tehokkain. Lisäksi Helsingin Energia hankkii vesivoimaa Kemijoelta. Sähkö on sertifioitua vesisähköä eli alkuperältään todennetusti vesivoimalla tuotettua. Yhteensä Helsingin Energia tuottaa vesivoimalla vuosittain noin 450 gigawattituntia sähköä. Määrä vastaa noin 225 000 kerrostalokaksion sähkönkulutusta vuodessa. Vesivoiman osuus koko Helsingin Energian tuottamasta energiasta on noin viisi prosent-
130
GWh
tia. Yhtiön tavoitteena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä on välietappi matkalla kohti täysin hiilineutraalia energianhan-
AHVENKOSKEN VESIVOIMALA
kintaa vuoteen 2050 mennessä.
tuottaa nyt keskimäärin 130 gigawattitun-
– Vesivoiman viisi prosenttia on tärkeä osa uusiutuvien energianlähteiden palettia, Jari Kottonen ja Matti Virtanen toteavat. Uutta vesivoimaa ei Suomessa juurikaan ole mahdollista rakentaa, sillä suurin osa valjastamattomasta vesivoimasta sijaitsee suojelluilla alueilla. Siksi on hyvä, että vanhojen voimaloiden tehoa voidaan parantaa. – Kymijoen voimaloistamme seuraava uudistettava on 1950 rakennettu Mankala. Valmis-
tia sähköä vuodessa. Sillä voidaan kattaa • noin 65 000 ei-sähkölämmitteisen kerrostalokaksion sähkönkulutus, • noin 6 000 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus, • yli miljoonan kannettavan tietokoneen
telu on jo käynnistetty, ja uudistus aloitetaan vuosien 2015 ja 2016 paikkeilla. Klåsarön ja
vuosikäyttö (8 tuntia päivässä) tai
Ediskosken uudemmat voimalat on jo huollettu, joten sen jälkeen kaikki Kymijoen voima-
• noin 300 000 jääkaappipakastimen
lamme toimivat täydellä tehollaan, Virtanen toteaa.
vuosienergia.
”Vanhat vesivoimalat ovat hyvin vihreitä.”
HELEN BUSINESS 1 2013
10