Kokkaamisesta pitävä poika ei ymmärrä olevansa lahjakas myös toisella saralla. Sitä eivät ole huomanneet hänen opettajansakaan, kunnes poika saa parhaimman tuloksen yhdeksäsluokkalaisten matematiikan valtakunnallisissa kokeissa.

– Lahjakkuuksia ei aina luokassa tunnisteta. Monet opettajat ovat tutkimuksissani sanoneet, että edistyneemmät oppilaat jäävät vähälle huomiolle, koska suurin aika menee heikompien opettamiseen, sanoo professori Kirsi Tirri Helsingin yliopistosta.

Tirri kaipaisi Suomeen lisää kokeiluja, joilla lahjakkaille oppilaille voitaisiin tarjota enemmän heidän kykyjään vastaavaa opetusta. Tutkimusten mukaan edistyneimmät oppilaat oppivat paremmin opiskelusta samankaltaisten oppilaiden kanssa.

– Suomessa tarvitaan suvaitsevaisuutta siihen, että lahjakkaiden tarpeisiin voidaan vastata eri tavoin. Miksei se voisi tarkoittaa omia luokkia tai jopa kouluja, kysyy Tirri.

Opetushallitus ja Opettajien Ammattijärjestö OAJ kannattavat erilaisia kokeiluja, mutta tyrmäävät erityislahjakkaiden omat koulut.

– Se johtaa helposti lasten trimmaamiseen ja treenaamiseen. Ja kuitenkaan kouluja ei tulisi kuin suurille paikkakunnille, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Opetusneuvos Pirjo Singon mukaan opettajien tulisi enemmän eriyttää opetustaan, jotta lahjakkaatkin saisivat haasteita eivätkä turhautuisi koulussa.

Opettajan aika ei riitä

Suomalaisopettajat osaavat Tirrin mukaan etenkin alakoulussa eriyttää opetustaan esimerkiksi eri lukemisvaiheessa oleville oppilaille. Lahjakkaille lapsille voitaisiin kuitenkin laatia myös omia henkilökohtaisia opetussuunnitelmia, kuten heikommille oppilaille.

– Suomessa on yhä vallalla ajattelutapa, että hyvät pärjäävät ilman erityistukea. Meillä hätkähdetään, kun kympin oppilas tivaa, milloin minä saan tukiopetusta, toteaa opetusneuvos Sinko.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää tärkeänä, että kaikki lahjakkuudet otetaan huomioon opetusta järjestettäessä. Ongelmana on, ettei opettajien aika riitä jokaisen oppilaan henkilökohtaiseen ohjaukseen suurissa ryhmissä. Pelkästään perusopetukseen kaivattaisiin 2 000 opettajaa lisää.

Tirrin mukaan resurssipula vaikuttaa myös opettajien asenteisiin vastata lahjakkaiden oppilaittensa tarpeisiin.