Sovitteleva Kyösti Kallio rakensi yhteishenkeä
Kun Kyösti Kallio valittiin vuonna 1937 presidentiksi, monet epäilivät hänen kykyjään. Helsingin seurapiireissä päiviteltiin, miten kielitaidoton presidentti ja ennen kaikkea hänen puolisonsa Kaisa selviytyisivät presidenttiparin tehtävistä.
Talonpoikainen presidenttipari mursi kuitenkin nopeasti seurapiirien jään. Iloinen ja vaatimaton Kaisa otti paikkansa parrasvaloissa maalaisnaisen lämmöllä ja arvokkuudella.
Poliittista kokemusta Kyösti Kalliolta ei toki puuttunut. Pitkäaikainen ura kansanedustajana, eduskunnan puhemiehenä, ministerinä ja neljän hallituksen pääministerinä olivat hioneet Kalliosta sovittelutaitoisen kansanvallan puolustajan.
Presidenttikausi talvisodan varjossa mursi kuitenkin Kyösti Kallion terveyden. Talvisodan raskaina vuosina hän oli ajoittain työkyvytön. Erityisesti ulkopolitiikkaa koskeva päätöksenteko jäi muiden harteille.
Teksti: Reijo Perälä
-
Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita
16.07.2018Elävä arkistoElävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. -
Presidenttien virkaanastujaiset Ståhlbergista Niinistöön
01.03.20123Elävä arkistoVuodesta 1919 alkaen on Suomen presidentti aloittanut virkakautensa vakuuttamalla "kaikin voimin edistävänsä Suomen kansan menestystä". Tasavaltaisessa Suomessa presidentin virkaanastujaiset ovat juhlallisuuksiemme aatelia. -
Kyösti Kallion itsenäisyyspäivän puhe 1939
03.12.20104Elävä arkistoItsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhuu kansalle, on hänen äänensä väsynyt. -
Presidentti Kallio tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen uudenvuodenpuheessaan 1940
08.09.20063Elävä arkistoKuukausi talvisodan alkamisen jälkeen presidentti Kyösti Kallio tarkasteli uudenvuodenpuheessaan 1940 Neuvostoliiton sodan päämääriä. Kovasanaisessa puheessaan Kallio tuomitsi Suomea vastaan kohdistetun hyökkäyksen. -
Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia
08.09.20062Elävä arkistoTalvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden. -
Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti
08.09.20064Elävä arkistoSotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940. -
Kyösti Kallio – Tasavallan talonpoika
08.09.2006Elävä arkistoKyösti Kallion presidenttiuran jälkipuolisko oli jo sairauden varjostama. Tästä huolimatta Kallio lukeutuu 1900-luvun alkuvuosikymmenten vaikutusvaltaisimpiin suomalaisiin.